Fellmannian kulmassa puhuttiin paikallisista tutkimusaiheista ja tutkimuksen roolista.

Päijät-Hämeen tutkimusseura isännöi Fellmannian kulmaa 5.4. Keskustelun ytimessä oli, tarvitaanko seuran tuottamaa tutkimusta edelleen. Alueellahan vaikuttaa suuri ammattikorkeakoulu ja kolmen yliopiston muodostama Yliopistokampus. Vastaus oli selkeä: tiettyyn teemaan tai ajanjaksoon liittyvää tutkimustietoa kannattaa edelleen toimittaa kirjoihin ja kansiin nykyisille ja tuleville tutkijoille ja kansalaisille.

Tutkimusseura tarjoaa tutkimustiedon foorumin

Päijät-Hämeen tutkimusseura perustettiin 1978 ja alussa se keskittyi yleisöluentojen järjestämiseen sekä yritysten tutkimustarpeiden välittämiseen. Vuosikirjoja se on julkaissut vuodesta 1980 lähtien: yhteensä 26 kirjassa on julkaistu 267 artikkelia Päijät-Hämeestä. Kaikille kirjoille tyypillistä on pieni painos, mutta pitkä elinkaari, sillä tieto ei niissä vanhene. Tulevassa vuosikirjassa painopiste on Lahden paikassa – monelta eri näkökannalta. Kirjoittajat ovat entisiä tai nykyisiä lahtelaisia tai heillä on erityistä sanottavaa Lahden alueesta ja lahtelaisuudesta. Kirjan julkistus on Lahden kaupungin vuosipäivänä 1.11. Seuraavakin vuosikirja on iduillaan ja tavoite on, että vuosikirjojen painopiste ei kuitenkaan ole Lahti-keskeinen. Eipä esimerkiksi historia kovin kaukaa tunnista Päijät-Hämeestä edes muuta kuin Hollolan, ja sitten paljon myöhemmin sen Lahlen kylän…

Mitä aiheita on tutkimatta Päijät-Hämeessä?

Kommenteissa tuli selkeästi ilmi, että tutkimuksen painopisteenä ei saisi olla menneisyys, vaan nykypäivä ja tulevaisuus. Toki menneisyyden avulla nähdään, missä nyt ollaan, mutta ei pidä automaattisesti odottaa saman suunnan jatkuvan. Virhepäätelmiä tehdään esimerkiksi tulevaisuuden ennakoinnissa elinajanodotteen tai työttömyysasteen laskemisessa saatujen lukujen pohjalta. Tärkeää olisi osata tulkita tuloksia niin, että tiedettäisiin paremmin niiden merkitys ja niiden pohjalta tehtävien tämänhetkisten päätösten seuraukset.

Tutkimattomia alueita on Päijät-Hämeessä paljon: missä ovat tulevaisuuden työpaikat ja liike-elämän menestys, miten asukkaat saadaan kiinnittymään kotiseutuunsa ja lisättyä heidän arjen hyvinvointiaan. Kirjaston tietopalvelussa kysytään paljon alueen rakennuksista ja historiasta ja tämän tiedon tallentaminen tarinoina on nyt tärkeää ennen kuin aika tietolähteistä jättää. Kirjastossa onkin perustettu sähköinen Päijät-Häme Wiki, johon toivotaan niin yhdistysten kuin yksityisten ihmisten kirjoittavan tarinoita ja tietoja alueesta. Vaikka yksittäiset tiedonsirpaleet eivät vielä ole välttämättä tutkittua tietoa, voivat ne toimia lähdemateriaalina tutkijoille.

Tutkijat osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun

Fellmannian kulman esiintyjät itse antoivat hyvää esimerkkiä siitä, miten tutkijat voivat osallistua kansalaiskeskusteluun. Tieteellisten tutkimus- ja julkaisumeriittien rinnalla peräänkuulutettiinkin yliopistoilta arvostusta yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen eri muodoille.

Professori Antti Karisto moitti tutkijoiden omaakin asennetta: on kiinnostavampaa keskustella ranskalaisen filosofin kanssa kuin päijäthämäläisen päättäjän kanssa. – Vaikka Seiskaan voisi kirjoittaa saadakseen aiheelleen yleisöä, hän kannusti. Hän on itse näyttänyt esimerkkiä useilla tieteen popularisointia toteuttavilla kirjoituksillaan ja kolumneillaan mitä erilaisimmissa välineissä.

Tutkimustieto pitäisi saada niin päättäjien kuin kansalaisten helposti ymmärtämään muotoon, jotta se johtaisi toimenpiteisiin. Ja joskus riittää vain hyvä keskustelu – kuten sivistysyliopistomallissa todetaan: tieto on tärkeää sinällään rikastuttamassa elämäämme, kuten professori Tuomo Uotila muistutti. Päijät-Hämeen tutkimusseurassa ja Fellmannian kulmassa voi kysyä erilaisia kysymyksiä ja keskustella niistä sellaisenaan.

Lue lisää:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran tilaisuuden ohjelman esittely 

"Fellmannian

Tutkimuskeskustelua jatkettiin Fellmannian kulmassa vielä tilaisuuden päätyttyä.

Seuraava Fellmannian kulma on 15.4. ja silloin aiheena on mm. varhaiskasvatus. Aihe on varmasti lähellä kuntalaisten arkea ja luvassa on kiinnostavia keskustelunavauksia.

Teksti ja kuva: Anne Antila