Hyvinvointia luonnosta

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin liittyvää tutkimusta ja hanketoimintaa Lahden alueella

Ihminen on osa luontoa. Jos luonto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Luonnossa on kuitenkin valtava potentiaali hyvinvoinnin edistäjänä¹. Lahden alueella ollaan monessa suhteessa edelläkävijöitä luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvässä tutkimuksessa ja hanketoiminnassa, jotta ihmiset ja koko muu luonto voisivat paremmin.

kuva: Riikka Puhakka

Vuonna 2022 Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnisti yhdessä Lahden kaupungin ja Lahden Yliopistokampuksen kanssa kymmenvuotisen Luontoaskel terveyteen -ohjelman, joka pyrkii yhdistämään alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ottamalla huomioon ihmisen ja muun luonnon yhteydet toisiinsa, edistetään terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Ohjelmaan liittyy kansainvälisessä The Lancet -lehdessäkin huomiota herättänyt CO2-pudottajat -pilottikampanja. Kampanjassa viidelle eri ikäiselle lahtelaiselle räätälöitiin terveysohjelma, jonka ohjeet liittyivät luontoyhteyteen, elinympäristöön sekä kestävään liikuntaan ja ravintoon. Kaikkien osallistujien hyvinvointi parani kahden kuukauden aikana², mikä havainnollisti kestävien elintapojen voivan olla hyväksi niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

Tässä tekstissä esitellään jo tehtyä ja tekeillä olevaa tutkimusta luonnon hyvinvointivaikutuksista, sekä aiheeseen liittyviä hankkeita Lahden alueella. Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa tuetaan vastaavia hankkeita ja tutkimuksia.

Luonnon hyville mikrobeille voi altistua myös kaupungissa

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita, ja erityisesti kaupungistuneissa yhteiskunnissa vähäisen luontokosketuksen arvellaan olevan yhteydessä muun muassa autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, sekä allergioiden ja astman lisääntymiseen^3-4.

Taustalla voi olla liian vähäinen altistus luonnon mikrobien monimuotoisuudelle, sillä monipuolinen mikrobisto tukee immuunipuolustuksen normaalia toimintaa. Päijäthämäläisiin aikuisiin kohdistuneet Helsingin yliopiston ADELE-hankeen altistus- ja seurantatutkimukset tukevat käsitystä luonnon monimuotoisen mikrobiston terveyshyödyistä^5-7.

Yhteys monimuotoiseen luontoon on mahdollista saavuttaa myös kaupungin keskellä ja keinot voivat olla yksinkertaisia. Eräässä ADELE-hankkeen Lahdessa toteutetussa tutkimuksessa luonnonmateriaalien tuominen päiväkotien pihoihin monipuolisti mikrobistoa lasten iholla. Muutokset näkyivät veriarvoissa, jotka liittyvät pienempään riskiin sairastua autoimmuunisairauksiin ja allergioihin^8-9. Myös jaksaminen, mieliala ja motivaatio paranivat, niin lapsilla kuin aikuisillakin¹⁰.

Toisessa, Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa touhuaminen mikrobeilla rikastetulla leikkihiekalla paransi lasten ihon mikrobiston monipuolisuutta sekä immuunipuolustusta¹¹. Lyhyelläkin päivittäisellä mikrobialtistuksella voi siis olla lasten immuunijärjestelmän kehittymiselle suuri merkitys. Mikrobikoostumus palautuu kuitenkin nopeasti, joten mikrobialtistukseen tulisi olla mahdollisuus päivittäin¹².

Tutkimus jatkuu Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston BIWE-hankkeessa¹³, jossa pyritään muun muassa selvittämään, voidaanko asuinympäristön luonnon monimuotoisuutta parantamalla vaikuttaa asukkaiden luontokosketukseen ja tätä kautta mikrobialtistukseen.

kuva: Mira Grönroos

Luonto vaikuttaa myönteisesti nuorten hyvinvointiin

Luonnossa liikkumisen vaikutuksia elimistön mikrobistoon tutkitaan myös NATUREWELL-hankkeessa, jossa lahtelaiset 9-luokkalaiset harrastivat erilaisia ulkoiluaktiviteetteja. Myös ammatillisen oppilaitoksen oppilaat ovat osallistuneet luontovaelluksille. Vaellukset vaikuttivat myönteisesti nuorten mielialaan, elpymisen kokemukseen ja elämään tyytyväisyyteen¹⁴. Osallistujat korostivat vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin – nuorten keskinäiseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Tutkimusten perusteella valtaosa lahtelaisnuorista viettää viikoittain aikaa erilaisissa luontoympäristöissä, ja luonto vaikuttaa monin tavoin heidän hyvinvointiinsa¹⁵. Luonnossa oleskelun koetaan esimerkiksi rauhoittavan ja rentouttavan, lievittävän stressiä, piristävän ja antavan energiaa, selkiyttävän ajatuksia ja auttavan keskittymään^16-17. Kyselytutkimuksessa havaittiin, että luonnossa usein liikkuvat ovat tyytyväisempiä elämään ja heillä on korkeampi henkinen hyvinvointi¹⁵.

Luonto on nuorille monipuolinen oppimisympäristö

Luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Tarvettakin on, sillä erityisesti nuoret kärsivät Lahden seudulla psyykkisestä kuormituksesta enemmän kuin muualla maassa keskimäärin¹⁸. Hyvinvointiin vaikuttaa myös nuorisotyöttömyys, jota on Lahden seudulla valitettavan paljon¹⁹.

Tähän tartuttiin Mun juttu -hankkeessa vuosina 2015–2017 sekä siitä jatkaneessa LUODE-hankkeessa vuoteen 2020 asti²⁰. Näissä hankkeissa luontoa hyödynnettiin monipuolisesti muun muassa oppimisympäristönä ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Hankkeen yhteydessä Vierumäellä kehitettiin nuorilta nuorille -toimintamalli, jossa nuoret liikunta-alan opiskelijat ohjasivat saman ikäisille nuorisoryhmille luontoaktiviteetteja retkeilyn ABC-kurssilla. Jaettujen luontoelämysten kautta nuoret kehittivät monipuolisesti vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Luonnossa nuoret voivat haasteiden voittamisen kautta löytää saada onnistumisen kokemuksia ja löytää voimavaroja itsestään²¹.

kuva: Riikka Puhakka

Lahden terveysmetsä tuo luonnon hyvinvointivaikutukset sairaalan käyttöön

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on paljon metsiä, joten myös mahdollisuuksia luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseksi on lukuisia. Lahden metsät ovatkin mielen hyvinvoinnille valtavan arvokkaita, sillä jo 15 minuutin oleskelu metsässä elvyttää tukien näin psyykkistä hyvinvointia²².

Päijät-Hämeen keskussairaalan vieressä sijaitseva Lahden terveysmetsä tuo luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyt sairaalan käyttöön. Kintterön luonnonsuojelualueen polveilevassa suppamaastossa kulkee metsäpolku, jonka aikana pääsee syvälle metsän siimekseen. Liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan Likolammen ympärillä kulkevasta esteettömästä luontoreitistä. Terveysmetsää rakennetaan osana laajempaa, EU-rahoitteista GoGreenRoutes -hanketta, jossa Lahtikin on mukana²³.

Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarin luonnonläheisyys otetaan huomioon osastokuntoutujien hyvinvoinnin tukemisessa. Neurologisella kuntoutusosastolla on käynnistynyt tutkimus luontopohjaisten terapioiden vaikutuksesta kuntoutumistuloksiin ja omaisten osallistamiseen kuntoutuksen eri vaiheissa.

Luontoympäristön laatu ja monimuotoisuus vaikuttavat hyvinvoinnin kokemukseen, mikä on otettu huomioon Lahden terveysmetsän toteutuksessa. Suomalaisessa kenttätutkimuksessa todettiin, että luonnontilaisessa metsässä sekä vanhassa talousmetsässä koettiin elpymistä enemmän kuin nuoressa metsässä²⁴.

Aistiharjoitteita Lahden terveysmetsässä syyskuussa 2022. Kuva: Juha Tanhua

Luonto tukee liikkumista

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina, mutta läheskään kaikki lahtelaiset eivät liiku tarpeeksi. UKK-instituutin laskurin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Lahdessa ovat noin 34 miljoonaa euroa. Laskurissa on arvioitu, että 76 % lahtelaisista liikkuu suosituksia vähemmän, mikä on liikkumattomien osuus koko Suomen väestöstä vuonna 2017 tehdyn arvion mukaan²⁵.

Koska luonto tukee liikkumista monin tavoin, on luontoliikuntaan panostettu Lahden alueella muun muassa GoGreenRoutes -hankkeessa. Tällä hetkellä hankkeessa tutkitaan LAB-ammattikorkeakoulun toimesta, miten ympäristön laatu vaikuttaa liikkumiseen ja terveyteen²⁶.

Luonnon on tutkimuksissa todettu lisäävän fyysistä aktiivisuutta motivoimalla ihmisiä liikkumaan²⁷. Kulkeminen metsän epätasaisella metsäpolulla kehittää lihaskuntoa monipuolisesti tukien tasapainon kehittymistä ja ylläpitoa. Luonnossa tulee liikuttua kuin huomaamattaan, sillä siellä tehty suoritus tuntuu kaupunkiympäristössä tai sisällä tehtyä harjoitetta kevyemmältä²⁸.

Liikunnalla ja kestävillä liikkumismuodoilla kuten pyöräilyllä on suuri rooli myös Lahden hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. LAB-ammattikorkeakoulun hankkeessa Pyörämatkailijan Päijät-Häme edistetään pyörämatkailuun liittyvien toimijoiden välistä yhteistyötä ja kehitetään pyörämatkailua tukevia tuotteita ja palveluita²⁹. Lisäksi Lahden kaupungin sähköavusteisilla Mankeli -kaupunkipyörillä on helppo taittaa lyhyitä matkoja mäkisessäkin maastossa, jolloin tarve auton käyttämiseen vähenee kesäaikana³⁰.

Luonto kaikille -luonnosta voi nauttia myös toimintarajoitteiden kanssa

Erilaiset liikkumiseen tai toimimiseen liittyvät rajoitteet voivat estää menemästä luontoon, vaikka näistä haasteista kärsivät saattaisivat hyötyä luonnon hyvinvointivaikutuksista erityisen paljon³¹. Päijät- ja Kanta-Hämeessä edistettiin erilaisista haasteista kärsivien luontomatkailun mahdollisuuksia LAB-ammattikorkeakoulun Luonto kaikille -hankkeessa, jossa kehitettiin palveluntarjoajien esteettömyyteen liittyvää osaamista. Tuloksena syntyi muun muassa luontomatkailuyrittäjille suunnatut tuotekortit, joiden avulla he voivat suunnitella luontomatkailupalveluita erityisryhmille³².

LAB-ammattikorkeakoulun sekä muiden ammattikorkeakoulujen yhteisessä Virtuaaliluonto -hankkeessa pilotoitiin taas erilaisia digitaalisia ratkaisuja luontomatkailun markkinoinnissa³³. Tämän tyylisillä innovaatioilla voisi olla potentiaalia myös hyvinvoinnin edistämisessä esimerkiksi silloin, kun ulos ei ole mahdollista mennä.

Sisätiloissa voi myös altistua luonnon monimuotoisille mikrobeille. Lahdessa ja Tampereella toteutetussa ADELE2-hankkeen tutkimuksessa huomattiin, että toimistoon asennettu ilmaa kierrättävä viherseinä lisäsi hyvien mikrobien määrää työntekijöiden iholla³⁴. On tärkeää tukea kaikkien mahdollisuutta ulkoiluun luonnossa, mutta on yhtä lailla tärkeää tuoda hyvinvointia luontopohjaisten ratkaisujen avulla kaikkien ihmisten arkeen.

Luontosuhteen tukeminen ja vahvistaminen on tärkeää

Vaikka luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä, nämä vaikutukset eivät jakaudu väestössä tasaisesti. Lahtelaisnuoriin kohdistuneessa NATUREWELL-hankkeen tutkimuksessa todettiin, että ne maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden tausta on Afrikan tai Lähi-idän maissa tai Afganistanissa, viettävät luonnossa harvemmin aikaa kuin kantasuomalaiset³⁵.

Luontosuhde näyttäisi myös polarisoituneen; osalla nuorista on kiinteä luontosuhde, kun taas toisille luonto ei ole lainkaan luonteva osa elämää^16,36. Lahtelaisnuorille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella esimerkiksi luonnossa liikkuvat useimmin koulutettujen ja hyvin toimeentulevien vanhempien lapset¹⁵.

 Tällaiset tulokset on syytä ottaa vakavasti etenkin kaupungeissa ja miettiä ratkaisuja siihen, miten luonnon hyvinvointivaikutukset olisivat yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvissa. Luontoelämykset voivat lisätä myös ympäristövastuullisuutta, mikä on globaalin kestävyyskriisin kannalta tärkeä näkökulma³⁷.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tehdään tärkeää työtä luontosuhteen vahvistamiseksi, ja lähimetsät ovat tässä työssä tärkeitä. Lahden kaupunki kartoitti kyselyn avulla koulujen lähimetsiä vuosina 2016–2017 ja vastauksia saatiin yhteensä 43 oppilaitokselta. Ohessa kysyttiin myös koulujen toiveita lähimetsien kehittämisestä, ja esiin nousi muun muassa valmiit luontokasvatusta tukevat materiaalit, henkilöstön perehdytys, polkujen merkitseminen sekä ulkopuolisen oppaan vetämät retket³⁸.

Neuvolat tukevat perheiden luontosuhdetta sekä kestäviä elämäntapoja

Perheillä on suuri merkitys lasten luontosuhteen kehittymiseen. Neuvola voi olla perheiden tukena uuden elämänvaiheen alkumetreiltä saakka. Lahden alueella integroitiin kestävyysajattelua neuvolan arkityöhön Kudelma-verkoston ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n toteuttamassa Sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus -hankkeessa ³⁹. Työn tuloksia on viety myös THL:n NEUKO-tietokantaan, josta ne voivat levitä käytäntöinä laajemminkin Suomeen⁴⁰.

Kestävyydestä ja luonnon hyvinvointivaikutuksista on saatavilla paljon tietoa. Neuvolahankkeessa huomattiin, että terveydenhoitajat oivalsivat helposti kestävyystiedon merkityksen neuvolatyössä. Jo valmiiksi terveyden edistämiseen keskittyvästä neuvolasta on hyvä aloittaa sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus. Kuitenkin tulevaisuudessa toivottavasti koko sote-sektori on työssä mukana.

Etsittäessä niin ihmisille kuin muulle luonnolle parhaita ratkaisuja, huomioitavia näkökulmia on paljon. Tämän vuoksi poikkitieteellinen yhteistyö eri tieteenalojen edustajien sekä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on keskeistä. Luontoaskel terveyteen -ohjelma pyrkii edistämään tätä yhteistyötä, jotta tutkimus ja hanketoiminta edistäisi tehokkaasti ja kokonaisvaltaisesti ihmisen ja muun luonnon hyvinvointia Lahden alueella.

Myös tutkimus ihmisen ja muun luonnon keskinäisestä riippuvuudesta on vasta alkutekijöissään, ja ilmassa on vielä paljon epävarmuutta. Tämän vuoksi Lahdessa tehtävä tutkimus aiheen parissa on tärkeää ja myös globaalisti merkittävää.

kuva: Juha Tanhua

Teksti

Ursula Siltanen

Lisätiedot

Marju Prass, asiantuntija

Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö, Luontoaskel terveyteen -ohjelma

+358 50 593 7788

marju.prass(at)helsinki.fi

Lähteet

1. Haveri H, Simkin J. Ovatko metsäkylvyt osa tulevaisuuden sairaanhoitoa? Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Aikakauskirja Duodecim 2023;11.
2. Thornton J. Prescriptions for the planet. The Lancet 2022;400(10365):1756.
3. Haahtela T. A biodiversity hypothesis. Allergy 2019;74(8):1445–1456.
4. Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L, Jousilahti P, Laatikainen T, Mäkelä M, Puska P, Reijula K, Saarinen K, Vartiainen E, Vasankari T, Virtanen S. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017;133(1):19–26.
5. Parajuli A, Hui N, Puhakka R, Oikarinen S, Grönroos M, Selonen V, Siter N, Kramna L, Roslund M, Vari H, Nurminen N, Honkanen H, Hintikka J, Sarkkinen H, Romantschuk M, Kauppi M, Valve R, Cinek O, Laitinen O, Rajaniemi J, Hyöty H, Sinkkonen A. Yard vegetation is associated with gut microbiota composition. Science of The Total Environment 2020;713(136707).
6. Grönroos M, Parajuli A, Laitinen O, Roslund M, Vari H, Hyöty H, Puhakka R, Sinkkonen A. Short-term direct contact with soil and plant materials leads to an immediate increase in diversity of skin microbiota. MicrobiologyOpen 2019;8(3):e00645.
7. Nurminen N, Lin J, Grönroos M, Puhakka R, Kramna L, Vari H, Viskari H, Oikarinen S, Roslund M, Parajuli A, Tyni I, Cinek O, Laitinen O, Hyöty H. Sinkkonen A. Nature-derived microbiota exposure as a novel immunomodulatory approach. Future Microbiology 2018;13(7):737–744.
8. Roslund M, Puhakka R, Grönroos M, Nurminen N, Oikarinen S, Gazali A, Cinek, O, Kramná L., Siter N, Vari H, Soininen L, Parajuli A, Rajaniemi J, Kinnunen T, Laitinen O, Hyöty H, Sinkkonen A. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 2020;6(42).
9. Roslund M, Puhakka R, Nurminen N, Oikarinen S, Siter N, Grönroos M, Cinek O, Kramná L, Jumpponen A, Laitinen O, Rajaniemi J, Hyöty, H, Sinkkonen, A. Long-term biodiversity intervention shapes health-associated commensal microbiota among urban day-care children. Environment International 2021;157(106811).
10. Puhakka R, Rantala O, Roslund M, Rajaniemi J, Laitinen O, Sinkkonen A. & ADELE tutkimusryhmä. Greening of daycare yards with biodiverse materials affords well-being, play and environmental relationships. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019;16(16):2948.
11. Roslund, M, Parajuli A, Hui N, Puhakka R, Grönroos M, Soininen L, Nurminen N, Oikarinen S, Cinek O, Kramná L, Schroderus A, Laitinen O, Kinnunen T, Hyöty H, Sinkkonen A. A Placebo-controlled double-blinded test of the biodiversity hypothesis of immune-mediated diseases: Environmental microbial diversity elicits changes in cytokines and increase in T regulatory cells in young children. Ecotoxicology and Environmental Safety 2022;242(113900).
12. Grönroos M, Parajuli A, Laitinen O, Roslund M, Var, H, Hyöty H, Puhakka R, Sinkkonen A. Short‐term direct contact with soil and plant materials leads to an immediate increase in diversity of skin microbiota. MicrobiologyOpen, 2019;8(3).
13. Biodiversity interventions for well-being [internet]. BIWE [viitattu 6.6.2023]. Saatavilla: https://www.biwe.fi/en/home/
14. Puhakka R. Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning 2023.
15. Kaipanen, S. Nuorten luonnossa virkistäytyminen ja sen hyvinvointivaikutukset: tutkimus Lahden yläkoululaisten luontosuhteesta [Pro Gradu -tutkielma]. Helsingin yliopisto; 2021.
16. Hakoköngäs E, Puhakka R. Happiness from Nature? Adolescents’ Conceptions of the Relation between Happiness and Nature in Finland. Leisure Sciences 2021.
17. Rantala O, Puhakka R. Engaging with nature: nature affords well-being for families and young people in Finland, Children’s Geographies, 2020;18(4):490–503.
18. Päijät-Hämeen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021−2025 [internet]. Päijät-Sote; 2021 [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/11/PH_hyvinvointikertomus_ja_suunnitelma_2021-2025_hyvaksytty_15112021.pdf
19. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella -alueellinen asiantuntija-arvio 2022. Päätösten tueksi 26/2022 [internet]. THL; 2022 [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146024/URN_ISBN_978-952-343-961-0.pdf?sequence=1
20. LUODE-hanke [internet]. Lahden yliopistokampus [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://www.lahdenyliopistokampus.fi/luode-hanke/
21. Heinonen P. Nuorilta nuorille -toimintamalli. Teoksessa: Kuhalampi A, Laakso H, toim. Tässä mä olen: Tuloksia ja kokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnasta. Tutkimusraportit: Lappeenrannan teknillinen yliopisto; 2017. s. 91-99.
22. Tyrväinen L, Ojala A, Korpela K, Lanki T, Tsunetsugu Y, Kagawa T. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 2014;38: 1–9.
23. GoGreenRoutes [internet]. Lahti [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://www.lahti.fi/en/leisure-and-sports/gogreenroutes/
24. Simkin J, Ojala A, Tyrväinen L. Restorative effects of mature and young commercial forests, pristine old-growth forest and urban recreation forest – A field experiment. Urban Forestry & Urban Greening, 2020;48(126567).
25. Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri [internet]. UKK-instituutti [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumattomuuden-kustannukset/kustannuslaskuri/?hyvinvointialue=null&skenaario=1&kunta=Lahti
26. Vähän liikkuvia etsitään mukaan ulkoilututkimukseen [internet]. Lahti [viitattu 2.6.2023]. Saatavilla: https://www.lahti.fi/uutiset/vahan-liikkuvia-etsitaan-mukaan-ulkoilututkimukseen/
27. Björk J, Albin M, Grahn P, Jacobsson H, Ardö J, Wadbro J, Ostergren P. Recreational values of the natural environment in relation to neighbourhood satisfaction, physical activity, obesity and wellbeing. J Epidemiol Community Health 2008;62(4):e2.
28. Gladwell V, Brown D, Wood C, Sandercock G, Barton J. The great outdoors: How a green exercise environment can benefit all. Extreme Physiology & Medicine 2013;2(3).
29. Pyörämatkailijan Päijät-Häme [internet]. LAB University of Applied Sciences [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame
30. Pyöräily ja kaupunkipyörät [internet]. Lahti [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-kadut/pyoraily/
31. Zhang G, Poulsen D, Lygum V, Corazon S, Gramkow M, Stigsdotter U. Health-Promoting Nature Access for People with Mobility Impairments: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 2017;14(7):703.
32. Esteettömästi luontoon [internet]. Paralympiakomitea [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://www.paralympia.fi/luonto-kaikille
33. Hankkeesta [internet]. Virtual Outdoors Finland [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://virtual.outdoorsfinland.com/hankkeesta/
34. Soininen L, Roslund M, Nurminen N, Puhakka R, Laitinen O, Hyöty H, Sinkkonen A. Indoor green wall affects health-associated commensal skin microbiota and enhances immune regulation: A randomized trial among urban office workers. Scientific Reports 2022;12(1):1–9.
35. Puhakka R, Pitkänen K, Oinonen I. Maahanmuuttajataustaisten nuorten luontosuhde ja luonnon vir6kistyskäyttö – tutkimus Lahden yläkoululaisista. Terra 2021;133(4):173–187.
36. Puhakka R. Y-sukupolvi luonnossa: Luonnon merkitykset kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Alue Ja Ympäristö 2014;43(1):34–48.
37. Puhakka R, Heinonen P. Seikkailukasvatus nuorten luontoyhteyden rakentajana. Ympäristökasvatus-lehti 2021;1. Saatavilla: https://feesuomi.fi/lehti/seikkailukasvatus-nuorten-luontoyhteyden-rakentajana/
38. Väisänen, P. Lahden koulujen lähiluontoalueiden kartoitus. Teoksessa: Kuhalampi A, Laakso H, toim. Tässä mä olen: Tuloksia ja kokemuksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnasta. Tutkimusraportit: Lappeenrannan teknillinen yliopisto; 2017. s. 77–86.
39. Soten ekologisen jälleenrakennuksen neuvolaprojekti: Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea (2020-21) ja Kestävä hyvinvointi lapsiperheissä (2021-) [internet]. Lääkärin sosiaalinen vastuu [viitattu 31.5.2023]. Saatavilla: https://lsv.fi/toiminta/ymparisto-ja-ilmasto/soten-ekologinen-jalleenrakennus-kokeilu/
40. Uotila-Laine H, Grotenfelt-Enegren M, Hakulinen T. Neuvola lapsiperheiden kestävää hyvinvointia edistämässä [internet]. NEUKO-tietokanta. Duodecim terveysportti; 2023 [viitattu 31.5.2023] Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00109/search/luonto