Yksilökohtainen energiakansalaisuus vaikuttaa suuren teknologisen innovaation tavoin energiamurroksen eli kestävämpien energiavalintojen toteutumiseen. Ennen kuin omaa energiakansalaisuuttaan on mahdollista kehittää, on tärkeää tiedostaa sen määritelmä sekä nykytila.

Energiakansalaisuus tarkoittaa ihmisten aktiivista osallistumista energiajärjestelmiin: energiapolitiikan seuraamista, energiakeskusteluun osallistumista ja energiavalintojen tekemistä. Energiakansalainen on enemmän kuin energiankuluttaja. Digitalisaation aikakaudella energiakansalainen seuraa ja optimoi omaa energiankulutustaan ja on tietoinen mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöön.

LUT-yliopistossa energiakansalaisuutta tarkastellaan monitieteisellä Digi-User-tutkimusalustalla. Alustalla tutkitaan palveluiden kehittämistä käyttäjäkeskeisesti ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Energiakansalaisuutta tarkasteltaessa tutkijat pyrkivät ymmärtämään, mitkä olosuhteet tukevat parhaiten ihmisiä toimimaan yhdessä ja erikseen kohti kestävämpää tulevaisuutta.

“Institutionaaliset toimijat luovat politiikan ja rakenteiden kautta yksilöille mahdollisuuksia olla energiakansalaisia”, tutkimusalustan johtaja ja tuotantotalouden professori Helinä Melkas alustaa.

Tutkija Annika Wolff lisää, että paikallisten energiaekosysteemien olisi tuettava yksilöitä aktiiviseen osallistumiseen.

“Kansalaisille pitää antaa todellista toimijuutta, eikä vain luoda strategioita, jotka näennäisesti tukevat osallistumista”, Wolff sanoo.

 

Globaalit vaikutukset luodaan paikallisesti

Käytännössä aktiivinen energiakansalaisuus on hyvin moninaista. Se on esimerkiksi ilmastoasioiden esiin nostamista pienissä tai suurissa yhteyksissä, kodin sähkönkulutuksen seuraamista, taloyhtiön yhteiskäyttöauton käyttämistä tai aurinkoenergian tuottamista muillekin.

Institutionaaliset toimijat tukevat energiakansalaisuutta ottamalla kuntalaiset mukaan energiamurroksen suunnitteluun. Yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella teknologioiden suunnittelijat sekä kuntalaiset saavat käsityksen siitä, minkälaiset energiauudistukset ja teknologiset ratkaisut ovat mahdollisia arjessa “ihan tavallisissa kodeissa”.

“Kokemuspohjaiset tarinat rakentavat siltaa tilastojen, lainsäädännön ja yksilöiden kokemusten välille. Tarinoiden kautta tullaan tietoisiksi, ja ne voivat voimaannuttaa ihmisiä, kun auttamista ja vertaistukea jaetaan”, Annika Wolff sanoo.

Esimerkiksi yksilön aikomus korvata kodin öljylämmitys ekologisemmalla energiamuodolla voi kaatua kustannuksiin ja tiedonpuutteeseen teknisistä vaatimuksista. Tiedon lisääminen öljylämmityksen korvaamiseen saatavasta valtiontuesta sekä vertaiskokemukset eri lämmitysvaihtoehdoista voivat viedä suunnitelman toteutukseen.

“Ihmisten toimintaan ja tiedontarpeisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja elämäntilanne. Näistä vivahteista tarvitaan ymmärrystä energia-asioista keskusteltaessa. Keskustelu ei saa olla vain teknologiaa tuntevien asiantuntijoiden välistä”, Melkas painottaa.

 

Me olemme yhteiskunta – me vaikutamme energiamurrokseen

Digitalisaatio ja energiamurros ovat käynnissä juuri nyt, ja sen vuoksi datallakin on suuri merkitys energiankulutuksen suunnannäyttäjänä. Eri järjestelmistä on saatavilla dataa yksilöiden toiminnasta ja valinnoista, mutta datan kääntäminen tiedoksi on pullonkaula.

“Järjestelmätasolla data-analytiikkaa voitaisiin hyödyntää palveluiden kehittämisessä vastaamaan paremmin ihmisten tarpeita. Sen avulla on mahdollista edistää kestäviä energiavalintoja”, tutkija Toni Kuronen sanoo.

Tiedontarpeiden, käytänteiden, teknisten rajoitusten ja mahdollisuuksien rinnalla keskustelua ja dataa tarvitaan myös energiakansalaisuutta ohjaavista motiiveista, arvoista ja asenteista. LUTin tutkijat Wolff, Melkas, Kuronen ja Gonçalo Mendes korostavat, että energiakansalaisuuteen kietoutuvat poliittisen, teknisen ja yksilön tasot.

Energiamurroksessa tarvitaan toimintaa mahdollistavia, yksilöä ja yhteisöjä osallistavia olosuhteita ja niistä paljon enemmän julkista puhetta ja esimerkkejä.

“Kotitalouksilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys energiajärjestelmien aktiivisina toimijoina*. Energiakansalaisuuden ja oman roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on kiinnostettava meistä jokaista. Yksilön tai yksittäisen yrityksen toiminnan tulokset voivat tuntua hyvin rajallisilta, mutta yhteisellä toiminnalla saadaan merkittäviä vaikutuksia energiamurroksessa”, tutkija Gonçalo Mendes muistuttaa.

*A recent CE Delft study estimated that by 2050, 83% of the EU households could become active players in the energy system, by  producing renewable energy, adjusting their consumption to more sustainable patterns, and/or storing green electricity to be optimally managed locally.

 

Aktiivisen energiakansalaisuuden avaimet

  1. Pelkästään energiamarkkinoiden ja teknologisen näytön ohjaama, ylhäältä alaspäin suuntautuva “sanelupolitiikka” tuskin aktivoi ihmisiä energiakansalaisuuteen.
  2. Kansalaiset on nähtävä energiamarkkinoiden aktiivisina toimijoina – ei enää passiivisina teknologian vastaanottajina ja laskunmaksajina.
  3. Energiamurroksen sosiaalinen puoli on keskeinen. Tarvitaan ymmärrystä erilaisista energiakansalaisuuteen aktivoivista tekijöistä sekä niiden taustalla olevista monitahoisista prosesseista. Tarvitaan myös ymmärrystä vastavoimista, jotka estävät tai hidastavat myönteistä kehitystä.

 

Lisätietoja: