(kuva: Miguel Á. Padrinán / Pexels)

LUT-yliopiston kestävyystieteen, innovaatioiden ja yrittäjyyden tutkijat ovat äskettäin julkaisseet Sirkkakirjan, joka kokoaa yksiin kansiin hyönteisalan keskeistä tietoa. Kirjassa esitellään muun muassa hyönteisten käyttömahdollisuuksia, hyönteistuotannon ympäristövaikutuksia ja kiertotaloutta, eettisyyttä sekä kuluttajien suhtautumista hyönteissyöntiin.

Julkaisu syntyi Sirkka – kestävästä proteiinituotannosta uutta liiketoimintaa -hankkeessa. LUT-yliopiston projektikoordinaattori Hilkka Laakso ja väitöskirjatutkija Jani Sillman kertovat, että hyönteistuotannolla on tehokas kiertotaloudellinen potentiaali.

”Hyönteisiä voidaan kasvattaa ihmisen ravinnoksi tai kalojen tai kanojen rehuksi. Hyönteistuotannossa syntyy vain vähän hukkatuotteita. Esimerkiksi syömätön rehu ja hyönteisten omat jätteet voidaan hyödyntää lannoitteissa”, Laakso avaa.

Myös hyönteisten kasvatus voi olla todella resurssitehokasta. Hyönteiset lisääntyvät nopeasti, vaativat vain vähän tilaa ja kykenevät hyödyntämään ravintonaan monia erialaisia orgaanisia ainesosia, esimerkiksi kasvisten perkuujätteitä.

Sillman kertoo, että hyönteistarhaajaksi ryhtyminen on kohtuullisen helppoa. Kasvatuspaikan voi tehdä vaikkapa muovilaatikkoon, mikäli hyönteisiä haluaa kasvattaa kotikäyttöön.

”Suurimuotoisemmassa tuotannossa on sitten omat haasteensa, isoimpina hyönteisten nykyinen hinnoittelu sekä kotimaan kysyntä. Alaan kannattaakin perehtyä huolella, jos miettii kaupallisen tuotannon aloittamista,” Sillman toteaa.

Kasvattamiseen liittyvää lainsäädäntöä esitellään Sirkkakirjassa.

”Hyönteisiin liittyvä lainsäädäntö on vielä monelta osin tekeillä. Kirja antaa kuitenkin hyvän perustiedon sekä lähteet, joista etsiä päivitettyä versiota lainsäädännöstä”, Sillman kertoo.

Esimerkiksi vajaa kuukausi kirjan julkaisun jälkeen EU:n ruokaturvallisuusvirasto (EFSA) hyväksyi jauhopukkien toukat ruokakäyttöön.

Sirkka maistuu ravintola-annoksissa

Tutkijat tunnistivat hankkeessa myös hyönteisalan tulevaisuusskenaarioita. Sirkkakirja käsittelee niitä kotisirkan, jauhopukin, mustasotilaskärpäsen ja mehiläistarhauksen tuotannon näkökulmista.

Alan menestymiseen vaikuttavat myös kuluttajien asenteet hyönteisravintoa kohtaan.

”Alueen ruokakulttuuri vaikuttaa suhtautumiseen. Yleisellä tasolla kuluttajien on helpompi lähestyä kokonaisten sijaan jauhettuja tai ruokaan sisällytettyjä hyönteisiä ja jonkun muun valmistamana, esimerkiksi ravintola-annoksina. Lisäksi uutuuksiin suhtaudutaan uteliaasti, ja ihmiset ovat kiinnostuneita ruokavalionsa monipuolistamisesta”, Hilkka Laakso kertoo.

Hyönteisillä uskotaan myös olevan myönteisiä terveysvaikutuksia. Uskomus on totta, sillä monet hyönteiset sisältävät paljon hyviä rasvoja sekä erilaisia hivenaineita.

”Hyönteisala on muutoksessa, jota tutkimustiedon lisääntyminen vauhdittaa. Alalle tarvitaan verkostoja, edunvalvontaa ja tuotekehitystä, jotta kestävän hyönteistuotannon ja sen liiketoimintamahdollisuuksien kokonaiskuva voidaan hahmottaa”, Jani Sillman summaa.

Sirkkakirja – liiketoimintaa kestävästä hyönteistuotannosta on ladattavissa täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-587-3 . Julkaisu löytyy myös hyönteisalan tietoa kokoavalta toukkaamo.fi-sivustolta.

LUT-yliopiston hanketta tuki EAKR-rahoituksella Päijät-Hämeen liitto vuosina 2018‒2021.

Lisätietoja:

Jani Sillman
etunimi.sukunimi@lut.fi