kuva: Vilma ja Kerttu Roslund metsässä, kuvaaja Marja Roslund

Marja Roslundin väitöstutkimus osoittaa monipuolisen luontoaltistuksen edistävän kaupunkilaislasten immuunitasapainoa elimistön mikrobiston kautta. Samaan aikaan mikrobistoa uhkaavat kaupungin haitta-aineet.

Marja Roslund on Lahden Yliopistokampuksella toimiva väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston luontopohjaiset ratkaisut –tutkimusryhmässä. Tutkimusryhmä selvittää yhteyksiä immuunivälitteisten sairauksien, biodiversiteetin vähenemisen ja kaupunkien saastumisen välillä sekä pyrkii kehittämään ratkaisuja näiden haasteiden ratkaisemiseksi.

Roslundin väitöstutkimus käsittelee biodiversiteetin ja saastumisen vaikutuksia kaupunkilaislasten terveyteen. Päiväkoti-ikäisiin lapsiin kohdistuva tutkimus on uraauurtava, sillä syy-seuraussuhteita luontoaltistuksen, haitta-aineiden ja immuunisäätelyn välillä on tutkittu vielä varsin vähän. Tulosten valossa interventiotutkimus onnistui erinomaisesti:

– Eniten olen ylpeä siitä, että tutkimusryhmämme onnistui todistamaan, miten suhteellisen yksinkertaisilla toimilla voimme vähentää immuunivälitteisten häiriöiden riskiä myös kaupunkilaisten keskuudessa. Nämä häiriöt, kuten allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet etenkin kaupungistuneiden maiden väestössä, mikä kuormittaa suuresti kansanterveyttä ja –taloutta, Roslund summaa.

Luonnon terveyshyödyt näkyivät nopeasti

Päiväkotitutkimuksessa lasten elinympäristöä muutettiin luonnonmukaisemmaksi ja positiiviset seuraukset näkyivät jopa selvemmin kuin Roslund oli odottanut:

– Oli yllättävää, että yhteys mikrobiomin ja immuunisäätelyn muutoksen välillä näkyi jo kuukauden sisällä ja uuden viherpihan saaneet lapset erosivat mikrobistoltaan lapsista, jotka edelleen leikkivät tavanomaisella ”harmaalla” päiväkotipihalla. Luontoaltistuksen vaikutuksen merkitystä tukee sekin seikka, että viherpihalla leikkivien lasten mikrobisto muuttui samankaltaiseksi kuin luontopäiväkotilapsilla, jotka vierailevat usein metsässä. Mutta koska nämä yhteydet mirkobiston ja immuunisäätelyn välillä ovat monimutkaisempia kuin Tokion metroverkosto, lisätutkimusta tarvitaan vielä ja paljon, Roslund kertoo.

kuva: Marja Roslund, kuvaaja Kerttu Roslund

Roslund suosittelee väitöskirjaansa tutustumista päättäjille, kaupunkisuunnittelijoille ja kaikille, keillä on jo tai tulossa oma lapsi.

– Puolituttavani ihmetteli miksi hänen lapsellaan kehittyi tyypin 1 diabetes kun hänen tai vaimon suvussa tällaista ei ole aiemmin ole ollut ja lääkäri oli todennut ”ei sille mitään olisi voinut”. Sekä tuttavalleni että tälle lääkärille ja muille samaa asiaa pohtiville voin suositella väitöskirjaani perehtymistä. Ja koska ratkaisut perustuvat ennalta ehkäisyyn, niin suosittelen ainakin suomenkielisen tiivistelmän lukemista ihan kaikille, eikä vasta sitten kun jokin sairaus on jo puhjennut.

Mikrobitkin kaipaavat monimuotoisuutta

Mikrobit vaikuttavat kaikkeen elämään ja niitä tutkimalla voidaan avata ovia uusille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ratkaisuille. Tämä potentiaali sai Roslundinkin alun perin kiinnostumaan aiheesta:

– Erityisesti minua kiinnosti mahdollisuus kehittää ratkaisuja kaupungissa asuvien, etenkin lasten, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Lisäksi minusta niin sanottu mikrobimaailman ”musta laatikko” on suunnattoman hämmästyttävä, monimuotoinen ja vielä pitkälti selittämätön. Me emme näe mikrobeja, mutta ne ovat kaikkialla, ne hoitavat monia elintärkeitä tehtäviä sekä luonnossa että kehossamme ja toisaalta ne voivat myös tuhota meidät. Nämä asiat kiinnostavat edelleen, tuntuu että mikrobien mustaa laatikkoa on raotettu ehkä millimetri, jos sitäkään.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa haasteita myös mikrobeille. Roslundin mukaan monimuotoisen luonnon katoaminen johtaa usein tauteja aiheuttavien mikrobien runsastumiseen. Näitä mikrobeja voi esiintyä runsaasti vaikkapa ostoskeskuksessa, kun taas metsän mikrobiomi kykenee säätelemään itse itseään:

– Terve mikrobiomi on monimuotoinen, jolloin mikrobit rajoittavat toistensa kasvua eikä taudinaiheuttaja pääse yksin vallalla.  On olemassa sanonta: Kun sinulla on hyviksiä pöytävieraana, pahikset eivät pääse vallalle. Monimuotoisen luonnon vähentyessä, myös ihmisten hyvinvointi laskee. Monimuotoinen luonto voi suojata myös saasteiden haitallisilta vaikutuksilta, Roslund havainnollistaa.

Käytännön sovelluksille on kysyntää, mutta ajattelutapojen muutosta tarvitaan

Tutkimusryhmä pyrkii keksimään ratkaisuja, joiden avulla monimuotoinen luonto voidaan tuoda kestävällä tavalla osaksi kaupunkisuunnittelua ja sitä kautta kaupunkilaisten arkea. Luontoaltistuksen edut huomioivia ratkaisuja on jo saatukin käytäntöön ja lisää suunnitellaan:

– Olemme kehittäneet yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa pihasuunnittelun vyöhykemallin, jota on kokeiltu muun muassa Espoon Vallipuiston päiväkodissa. Lahdessa Humpulan päiväkodin pihasuunnitelmiin on otettu ideoita mallistamme, mutta nähtäväksi jää millainen pihasta lopulta tulee. Lahden päiväkoti Villapiiparissa näitä suunnitelmia piti myös hyödyntää.

Roslundin mukaan hyödyistä huolimatta kestävällä kaupunkikehityksellä on vielä lukuisia haasteita voitettavanaan esimerkiksi resursseihin, yhteistyötapoihin ja lainsäädäntöön liittyen:

– On monia syitä miksi pihoja ei vielä suunnitella luontoaltistuksen kannalta optimaalisiksi: käytettävissä oleva budjetti, vanhan kaavan noudattaminen on helpompaa, vanhat turvallisuusohjeistukset ja huoltovarmuus. Tarvitaan ajattelutapojen muutosta sekä yhteistyötä mm. suunnittelijoiden, tutkijoiden ja ohjeistuksien laatijoiden keskuudessa. Nykyisin pihat suunnitellaan mielellään huoltovapaiksi mahdollisimman halvalla, mikä usein tarkoittaa asfalttia, hiekkaa ja muovimattoa. Samalla riski immuunijärjestelmän epätasapainoon maksimoituu, Roslund kuvaa tilannetta.

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää omassa elämässään jo nyt

Jokaista kaupunkilaista koskettava hyvä uutinen on se, että luontoaltistuksen eduista nauttiminen ei vaadi paljoa. Roslund suosittelee vahvasti ulkoilemaan monimuotoisessa metsässä niin usein kuin mahdollista:

– Metsässä voi marjojen poiminnan ja sienten keräämisen lisäksi esimerkiksi harrastaa liikuntaa, joogata tai etsiä geokätköjä. Lasten kanssa voi yhdessä askarrella luonnonmateriaaleista sekä hoitaa puutarhaa tai parveke- ja kotiviljelyksiä, Roslund listaa vaihtehtoja.

Aikuisen immuunipuolustus ja hyvinvointi hyötyvät luontoaltistuksesta, mutta erityisen tärkeää altistus on varhaislapsuudessa, jolloin immuunipuolustuksen pohja kehittyy. Jo raskausaikana kannattaisi ottaa metsäkylpyjä.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liikkua luonnossa tarpeeksi. Roslund ja muu tutkimusryhmä tiedostavat tämän ja muitakin vaihtoehtoja on tulossa tarjolle:

– Jos aikaa, halua tai mahdollisuutta normaalille jokapäiväiselle luonnossa liikkumiselle ei ole, tutkimusryhmämme kehittämiä kuluttajatuotteita, kuten ihonhoitotuotteita on jo saatavilla, ja lisää tuotteita todennäköisesti syntyy lähitulevaisuudessa.

Väitös Lahdessa ja kohti uusia haasteita

Roslundilla on jo selvillä seuraavien tutkimusten suuntaviivat. Hän on mukana käynnissä olevassa PREVALL-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on kehittää tapoja atooppisen allergian herkistymisen ehkäisyyn sekä EU:n rahoittamassa Horisontti 2020 HEDIMED -hankkeessa, jossa yhdistetään suuri määrä tietoa immuunivälitteisistä sairauksista useista eri kliinisistä tutkimuksista. Hankkeessa pyritään arvioimaan sairauksien syitä ja biologisia mekanismeja.

Seuraavaksi vuorossa on väitöstilaisuus Lahden Yliopistokampuksella, jossa Roslund on tutkimustaankin tehnyt. Lahtea Roslund kuvaa tutkimus- ja kehitysmyönteiseksi paikaksi ja kertoo pitäneensä yhteyttä kaupungin toimijoihin omankin väitöskirjatutkimuksensa tiimoilta.

Marja Roslund omistaa väitöskirjansa kaikille maailman lapsille: ”Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus leikkiä monimuotoisessa luonnossa asfalttipihojen sijaan.”

FM Marja Roslund väittelee 30.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Associations between biodiversity, pollution, the commensal microbiota of children, and immune response”. Väitöstilaisuus järjestetään Lahden Yliopistokampuksella ja sitä voi seurata Zoomin välityksellä:  

https://helsinki.zoom.us/j/66815548041?pwd=Q25ucTVoajg5bXJ6UzgwOFJqa3lxZz09 (salasana 063126)

Vastaväittäjänä on professori Kim Yrjälä, Zhejiang A&F University, China, State Key Laboratory of Subtropical Silviculture, ja kustoksena on professori Heikki Setälä.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Universitatis Helsinkiensis.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Lisätiedot:

Marja Roslund

marja.roslund@helsinki.fi

+358503118024