Tarvitaanko kaupunkiviheralueilla puita vai piisaako nurmikko? Ovatko havupuut ekologisesti hyödyllisempiä kuin lehtipuut? Muun muassa näihin kysymyksiin hakee vastausta professori Heikki Setälän uusin tutkimushanke ”Kaupunkien viheralueiden globaalit ekosysteemipalvelut: eri kasvityyppien vaikutukset maaperään, sen eliöstöön ja ekosysteemin toimintaan kaupunkipuistoissa".
Kasvava kaupungistuminen lisää maankäyttöön liittyviä paineita, jotka usein kohdistuvat kaupunkien viheralueisiin. Maankäyttöuhan alla olevat viheralueet, erityisesti niiden maaperä, ovat vastuussa samoista tärkeistä ekologisista toiminnoista kuin luonnonalueet. Tutkimusprojektissa perehdytään siihen miten kaupunkipuistojen kasvillisuus, eritoten havupuut, lehtipuut ja nurmi, vaikuttavat kaupunkipuistojen kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita ilmastoltaan erilaisissa maapallon kasvillisuusvyöhykkeissä.
Tutkimuksessa on mukana kolme vyöhykettä eli boreaalinen (Lahti/Helsinki), lauhkea (Baltimore, USA) ja trooppinen (Singapore). Aiempaa tietoa on siitä, että puistojen havupuut ovat liian vähän arvostettuja palveluiden tuottajia. Tutkimuksessa halutaan siksi myös selvittää ovatko havupuiden tuottamat ekoysteemipalvelut samanlaisia ympäri maailmaa. Avainasemassa ovat maaperän mikrobit – sienet ja bakteerit – joiden hyvinvointi korreloi ihmisten hyvinvoinnin kanssa.
Helsingin yliopiston lahtelaisosaamisen lisäksi mukana on huippututkijoita yllämainittujen paikkakuntien yliopistoista. Neljä vuotta kestävä hanke sai n. 0,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta.
