Helsingin yliopiston Lahden rahasto myönsi apurahoja Lahden seudun ja Päijät-Hämeen kehittämistä tukeviin opintoihin ja tutkimukseen. Rahastosta jaettiin tänä vuonna yksi 5000 euron, yksi 4000 euron sekä kolme 2000 euron apurahaa Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille.
5000 euron apuraha myönnettiin väitöskirjatutkija Mika Saarenpäälle ja 4000 euron apuraha väitöskirjatutkija Noora Kivikolle. Saarenpään tutkimus käsittelee muun muassa monimuotoisen luonnon vaikutusta ihmisten immuunisäätelyyn. Kivikon tutkimus puolestaan käsittelee maantiedon oppiaineen merkityksellisyyttä ja esimerkiksi siihen liittyviä opetusmenetelmiä. Alta voit lukea lisää heidän tutkimuksistaan sekä niiden yhteydestä Lahteen.
Monimuotoista luontoa kaupunkilaisille
Mika Saarenpää toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston Interdisciplinary Environmental Sciences -tohtoriohjelmassa. Hänen väitöskirjansa käsittelee luonnon virkistyskäytön erilaisia muotoja ja niihin liittyvien luontopohjaisten elementtien vaikutusta kehon ja kaupunkitilojen mikrobiyhteisöihin sekä mikrobivälitteiseen immuunisäätelyyn. Saarenpää haluaa tutkimuksensa kautta selvittää, pystytäänkö kaupunkilaisten hyvälaatuista mikrobialtistusta lisätä esimerkiksi mökkeilyn tai kaupunkiviljelyn avulla.
Kaupunkilaiset altistuvat liian vähän monimuotoiselle luonnolle ja sen mikrobeille. Tämän on esitetty olevan yksi merkittävä syy sille, miksi immuunivälitteiset sairaudet kuten allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet. Tutkimuksessaan Saarenpää haluaakin sitoa entistä vahvemmin oman terveytemme luonnon hyvinvointiin.
– Tutkimuksessani pyrin löytämään luonnollisia ja kestäviä tapoja pienentää immuunivälitteisten sairauksien riskiä tuomalla monimuotoinen luonto takaisin kaupunkilaisten luo ja saattamalla kaupunkilaiset monimuotoisen luonnon pariin, hän kertoo.
Tutkimus puoltaa myös biodiversiteetin suojelua ja luo sille uusia perusteita, mikä on Saarenpäälle itselleen hyvin tärkeää ihmisten terveyden ja luonnon hyvinvoinnin yhteyden lisäksi.
Mika Saarenpää
Saarenpään tutkimusta on toteutettu pääasiassa Lahdessa sekä lahtelaisten vapaaehtoisten avulla. Tutkijana Saarenpää arvostaa Lahden joustavuutta:
– Esimerkiksi laboratorioanalyysit ovat hoituneet kivuttomasti ja nopeasti ilman ruuhkia ja suurempaa jonottelua, hän toteaa.
Viljelykokeessa tutkittaville jaettuja kittejä, jotka sisälsivät parvekekukkalaatikon, lampun, suihkepullon ja kasvien siemeniä.
Nyt apurahan saatuaan Saarenpää aikoo analysoida kaupunkiviljelykokeessa kerättyjä näytteitä.
– Niiden avulla selvitetään, kuinka kasvualustan mikrobimonimuotoisuus vaikuttaa siinä kasvatettavien syötävien kasvien mikrobistoon ja näkyykö tämä mahdollinen kasvien mikrobiston ero vapaaehtoisten suolistomikrobistossa Tutkimuksen aiemmassa vaiheessa havaitsimme, että kaupunkiviljely mikrobistoltaan monimuotoisella kasvualustalla lisää ihon mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta, hän kertoo.
Merkityksellisyyden kokemuksia maantiedosta
Noora Kivikko on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelmassa. Hän tutkii merkityksellisyyden kokemuksia, joita päijäthämäläiset yläkoululaiset liittävät maantiedon oppiaineeseen. Lisäksi hän tutkii merkityksellisyyden kokemuksiin vaikuttavia opetusmenetelmiä ja prosesseja.
Kivikkoa kiinnostavat erityisesti nuorten ajatukset ja kokemukset. Nuorten kokemalla merkityksellisyydellä on vaikutusta muun muassa heidän yhteiskunnalliseen osallisuuteensa ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa.
– Yläkoulun maantiedossa käsitellään globaaleja, jokapäiväiseen elämään ja tulevaisuuteen vaikuttavia aiheita, kuten kestävää kehitystä ja ympäristönmuutosta. Nämä aiheet ovat juuri niitä, jotka nuoret kokevat omassa arjessaan tärkeiksi. Nuorten merkitykselliset kokemukset ja riittävä sisällöllinen ja toiminnallinen osaaminen maantieteessä takaavat sen, että nuoret kasvavat osaksi yhteiskuntaa, voivat nyt ja tulevaisuudessa toimia vastuullisina ja aktiivisina kansalaisina ja osallistua päätöksentekoon, hän kertoo.
Noora Kivikko
Kivikon tutkimus tuottaa lisätietoa merkityksellisyyden kokemuksia vahvistavasta maantiedon opetuksesta ja hän onkin kehittänyt ja tutkinut erilaisia opetusmenetelmiä. Näitä hän on kokeillut Helsingin yliopiston Tiedeluokka SOLU:ssa Lahdessa.
– Tutkimukseeni osallistuneet nuoret ovat päijäthämäläisiä, osa lahtelaisia. Tutkimukseni vahvistaa alueellista osaamista maantiedossa ja vaikuttaa näin alueelliseen, Kivikko toteaa.
Lahdessa on Kivikon mukaan ollut mutkatonta ja näppärää toimia tutkijana. Kiitosta saavat etenkin tutkimukseen liittyvien byrokraattisten prosessien nopeus. Kivikko on myös tykännyt toimia hänelle tuttujen maantiedon opettajien kanssa:
– Ilman opettajien tutkimusmyönteistä asennetta tutkimukseni ei olisi ollut mahdollista nykyisessä laajuudessaan, hän pohtii.
Helsingin yliopiston Lahden rahaston apurahat 2024
5000 euroa: Mika Saarenpää
4000 euroa: Noora Kivikko
2000 euroa: Ursula Siltanen, Serina Posio ja Mubina Ghazi
Helsingin yliopiston rahastot
Helsingin yliopiston rahastoihin kuuluu yli 350 rahastoa, jotka ovat yliopiston ystävien, alumnien ja muiden tukijoiden perustamia. Jokaisella tieteenalalla on omat rahastonsa, joista rahoitetaan tieteenalakohtaisia tutkimusprojekteja sekä tieteenalan tutkijoita ja opiskelijoita. Tieteenalakohtaisten rahastojen lisäksi yliopistolla on myös muita itsenäisiä rahastoja. Rahastojen varat muodostuvat vuosisatojen aikana Helsingin yliopistolle lahjoitetusta omaisuudesta.
Helsingin yliopiston Lahden rahaston varat ovat muodostuneet Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen 20-vuotisjuhlarahastoon tehdyistä lahjoituksista ja varoista, jotka ovat muodostuneet toteutettaessa Helsingin yliopiston Lahden toimintaa eri rahastojen kautta.
