Kestävä toiminta on yhä useamman yrityksen tavoitteissa. Se viittaa tämän päivän tarpeiden saavuttamiseen ilman, että tulevaisuuden sukupolvien mahdollisuuksia saavuttaa heidän omansa ei riskeerata. Tässä pyrkimyksessä yritykset ottavat huomioon niin taloudellisen suorituskyvyn, sosiaalisen vastuun ja ympäristön suojelun ilman yhden osa-alueen korostamista muiden kustannuksella. Edistyneet teknologiset ratkaisut, kuten digitaaliset kaksoset, tukevat tätä pyrkimystä ja tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueilla.

Yksinkertaistettuna digitaalisella kaksosella tarkoitetaan digitaalista kopiota jostakin tuotteesta, prosessista tai palvelusta. Artikkelissa keskitytään digitaalisen kaksosen liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin kestävyyden eri näkökulmista perustuen päijäthämäläisten yritysten kokemuksiin Kestävää liiketoimintaa digitaalisten kaksosten hyödyntämisellä valmistavassa teollisuudessa –hankkeessa.

Digitaalinen kaksonen ja taloudelliset näkökulmat

Yrityksen toiminnan kulmakivenä on, että se on kannattavaa. Täten kestävä liiketoiminta viittaa myös kilpailukyvyn kehittämiseen kestävien pyrkimysten avulla. Yritykset tutkivat erilaisia edistyneitä teknologioita tavoitellen juuri omaa toimintaansa tehostavia ratkaisuja niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Teknologioilla on siis yhä suurempi rooli strategisten tarpeiden saavuttamisessa. Tässä pyrkimyksessä, ottaen huomioon taloudelliset näkökulmat, digitaalisten kaksosten hyödyntäminen voi tuoda kustannussäästöjä, parantaa brändikuvaa, tehostaa päätöksentekemistä, luoda uusia tuotteita ja palveluja sekä kehittää asiakaskokemusta.

Digitaalisten kaksosten avulla voidaan saada suoria kustannushyötyjä esimerkiksi optimoimalla raaka-aineen tai energian käyttöä. Sen avulla voidaan myös ennakoida huoltotarpeita, seurata reaaliaikaisesti prosesseja ja laitteita ja parantaa reaktiivisuutta poikkeamatilanteissa. Yritykset myös kokivat, että tiedon visualisoiminen ja esille tuominen esimerkiksi liittyen sähkön kulutukseen tai hukan syntymiseen kohdistuen eri laitteisiin ja prosesseihin tuki niiden kehittämistä. ”Oikeistaan peruslähtökohta on, että pitää tietää mitä siellä tapahtuu, jolloin niihin voidaan reagoida”, kuvasi eräs yrityshenkilö. Tämä tiedon visualisoiminen ja reaaliaikaisuus taas toisaalta kehittää yrityksen päätöksentekoa, joilloin dataan perustuva päätöksentekeminen korostuu. Myös tiedon määrän lisääntyessä epätietoisuus on vähentynyt yrityksissä.

Digitaalisen kaksosen avulla voidaan parantaa yrityksen brändikuvaa korostaen yrityksen roolia teknologisena edelläkävijänä. Yritykset ovat kokeneet, että asiakkaat vaativat yhä enemmän kehittyneempiä teknologisia ratkaisuja, joten on tärkeää pysyä kilpailussa mukana esimerkiksi uusien innovatiivisten palveluiden avulla. Digitaalinen kaksonen voi mahdollistaa virtuaalisen käyttöönoton, joka nopeuttaa projektin läpivientiä ja lisää työtehokkuutta heijastuen lopuksi kilpailukykyisempänä hinnoitteluna. Toistaalta digitaalisen kaksosen avulla hyödyntäen VR-teknologiaa ”sä voit mennä kävelemään tehdasmalliin sisälle” ennen kuin itse tehdasta on olemassa tukien myös myyntiä ja markkinointia. Näin ollen digitaaliset kaksoset tukevat jo olemassa olevan toiminnan tehostamista mutta luovat myös uudenlaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia tuote-palvelusektorille.

Digitaalinen kaksonen ja ympäristölliset näkökulmat

Yrityksen kilpailukyky voi olla uhattuna, mikäli se ei ota huomioon toiminnassaan ympäristöllisiä arvoja. Digitaalinen kaksonen tukee ympäristöajattelua omaten potentiaalin kehittää toimintaa (energia)tehokkaammaksi, vähentää päästöjä, vähentää raaka-aineen kulutusta ja syntyvää hukkaa, parantaa tuotteiden laadukkuutta ja lisätä, esimerkiksi huoltotoiminnan, ennakointia. Tehdessä nämä toimet näkyviksi digitaalisen kaksosen visuaalisien ominaisuuksien avulla kestävyys ei ole enää strategista markkinointipuhetta, vaan konkretisoituu operatiivisen tason toimissa.

Ensinnäkin digitaalisen kaksosen avulla voidaan simuloida, analysoida ja täten optimoida laitteiden ja prosessien toimintaa tehokkaammaksi. Eräs yritys näki yhdeksi tärkeimmäksi digitaalisen kaksosen potentiaaliksi prosessien reaaliaikasien seurantojen tekemisen ja analysoinnin varmistaen niiden toimimisen täydellä teholla. Näin voidaan vähentää esimerkiksi sähkön ja veden kulutusta, kun laitteet eivät ”pyörisi jatkuvasti ali kapasiteetilla”. Toisaalta tämä reaaliaikainen seurattavuus ja näin ollen myös parempi reagoiminen tukisi päästöttömämpää toimintaa, kun korjaus- ja opastustoimenpiteet voitaisiin suorittaa etänä asiakkaan kanssa ilman pitkiä matkustuksia. Myös älykkäiden prosessien ja laitteiden itseohjautuvuus sensoreiden ja asetettujen parametrien avulla, eli autonomia, tukisi tehokkaampaa toimintaa ihmisten väliintulon ja virheiden vähentämisen myötä ja täten myös ympäristöystävällisempää toimintaa.

Monilla valmistavilla yrityksillä juuri raaka-aine ja sen kulutus luo ison osan kustannuksista ja ympäristövaikutuksista. Digitaalinen kaksonen omaa potentiaalin tämän kulutuksen optimoimiseksi ja täten hukan vähentämiseksi vaikuttaen niin taloudelliseen kuin ympäristölliseen suorituskykyyn. Myös digitaalisen kaksosen simulointi-ominaisuuksien avulla voidaan tuotteista kehittää yhä laadukkaampia, (energia)tehokkaampia ja turvallisempia. Rohkeimmat kokeilut suoritettaisiin juuri virtuaalisessa maailmassa vaaratilanteiden välttämiseksi. Lopuksi digitaalisen kaksosen nähtiin omaavan potentiaali huoltojen ja varaosien käytön parempaan ennakointiin perustuen juuri todelliseen tarpeeseen ollen tärkeä osa-alue kestävän toiminnan tukemisessa valmistavassa teollisuudessa.

Digitaalinen kaksonen ja sosiaaliset näkökulmat

Teknologisessa kehityksessä myöskään sosiaalista vastuuta ei voida väheksyä. Yritykset omaavat ymmärryksen, että teknologioiden avulla toiminnasta tehdään tehokkaampaa mutta myös helpompaa, joka lisää yrityksen kilpailukykyä. ”Ollaan ymmärretty että teknologia tekee meistä parempia”, totesi eräs yrityshenkilö. Mikäli konkreettiset hyödyt tunnistetaan jo alkuvaiheessa työntekijät myös vastaanottavat näitä ratkaisua innokkaammin. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna digitaalisilla kaksosilla tunnistettiin olevan potentiaalisia vaikutuksia yhteistyön ja ymmärryksen lisääntymiseen, turvallisempaan ja käyttäystävällisempään toimintaan sekä luovuuden edistämiseen.

Digitaaliset kaksoset lisäävät yhteistyötä monesta eri näkökulmasta. Yhteistyö eri liiketoimintaosa-aluiden välillä paranee, kun tieto siirtyy organisaation sisällä tehokkaammin. Lisäksi informaatio ja osaaminen ovat tallennettuna digitaaliseen kaksoseen, jolloin ne ovat näkyvillä ja dokumentoituna yhteisesti siilojen sijaan. Olennaisen tiedon visualisointi tukee myös ymmärryksen lisääntymistä niin henkilökohtaisella tasolla kuin osastojen välillä. ”Toiveena on, että tieto olisi saatavilla yhdestä paikasta ja keskitetysti, josta sä sitä voisit seurata”, totesi eräs haastateltavista yrityksien edustajista. Tässä tiedon visualisoimisessa tärkeässä roolissa on olennaisten mittareiden ja asioiden strateginen kytkeytyminen, jotta seurataan oikeita asioita. Näin ollen esimerkiksi erilaiset kestävät näkökulmat voisivat korostua visualisointia rakennettaessa. Myös ihmisten ja teknologian välinen yhteistyö nähdään lisääntyvät tulevaisuudessa. Kun ikäluokat pienenevät ja kilpailuosaajista kasvaa, digitaalisien kaksosien avulla osaaminen ei painotu enää senioriosaamiseen. Digitaalisessa kaksosessa kokeilut ja suunnittelu voidaan suorittaa virtuaalisesti, jolloin informaatio ja osaaminen tallentuvat tuleville sukupolville käytettäväksi.

Teknologian avulla luodaan myös turvallisempaa työympäristöä ihmisille. Digitaalisen kaksosen avulla työympäristöstä voidaan suunnitella ergonomisempi ja työntekijät voivat olla tässä suunnitteluprosessissa mukana ehdottaen kehittämistoimia. Operaattorit voivat esimerkiksi nähdä virtuaalilasien avulla oman työpisteesensä ja viestiä suunnittelijalle palautteensa siitä. Näin myös työntekijät sitoutetaan mukaan osaksi digimuutosta korostaen yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Lisäksi digitaalisen kaksosen avulla voidaan simuloida virtuaalisesti vaaratilanteita ja ohjeistaa näin niissä toimimiseen tai asentaa sensoriteknologiaa vaikeisiin paikkoihin prosessien seuraamiseksi ja hallitsemiseksi etänä. Tiedon reaaliaikaisuus ja digitaalisuus helpottaa myös poikkeamien havainnointia työympäristön turvaamiseksi.

Digitaalisen kaksosen nähdään tukevan myös ihmisten luovaa ja sujuvampaa työskentelyä. Kun teknologian avulla automatisoidaan rutiinin omaisia työtehtäviä, ihmiset voivat siirtää keskittymisensä vaativampiin tehtäviin.”Kun automatisoidaan prosesseja niin jää enemmän aikaa itse siihen analyysiin”, kuvasi eräs yrityksen edustaja. Lisäksi digitaalisen kaksosen simulointiominaisuudet tukevat rohkeimpiakin yrityksiä ilman kalliita kokeiluita. Lopuksi ihmisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa tehden prosesseista ja toiminnasta läpinäkyviä: ”me pystytään tiedon avulla kuvaamaan paljon paremmin, että miten tärkeää työtä ne tuotantotasolla tekevät parantaen työnmerkityksellisyyttä ja näin työtyytyväisyyttä.”

Kestävää liiketoimintaa hankeyhteistyössä

Artikkeli on kirjoitettu Kestävää liiketoimintaa digitaalisten kaksosten hyödyntämisellä valmistavassa teollisuudessa –hankkeessa, jonka toteuttajana toimi LUT-yliopisto. Hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto. Artikkeli perustuu Älykkäät teknologiat pk-yrityksissä-kyselyn tuloksiin sekä päijäthämäläisten yritysten käytännön haasteisiin ja kokemuksiin. Hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kaksosten hyödyntämistä valmistavassa teollisuudessa kestävän liiketoiminnan turvaamiseksi Päijät-Hämeessä. Digitaalisella kaksosella tarkoitetaan digitaalista kopiota jostakin tuotteesta, prosessista tai palvelusta, joiden hyödyntäminen on lisääntynyt teollisuudessa asteittain. Monet (varsinkin pk-) yritykset kuitenkin ovat varovaisia ottamaan käyttöön digitaalisia kaksosia, koska niiden edellytyksistä, hyödyistä ja haasteista ei ole saatavilla riittävästi tietoa.

Kirjoittaja

Mira Holopainen on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmässä. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen sekä yritysten digitaaliseen muutokseen.