LUT-yliopiston vahvistuminen Lahdessa lisää myös yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Opettajille tarjotaan yhä enemmän valmiita työkaluja ja täydennyskoulutusta.
Yrittäjyydellä Suomi nousuun. Tämä poliittinen mantra on ollut viime ajat kovassa käytössä. Suomessa vallitsee juuri nyt poikkeuksellisen vahva yrittäjyysbuumi. Yliopisto-opiskelijoista jopa joka viides pitää yrittäjyyttä potentiaalisena tapana työllistyä. Aina näin ei ole ollut. Yrittäjyyskasvatuksesta LUT-yliopistossa vastaava päällikkö Elena Ruskovaara näkee ilmiössä itseään toistavan kehän.
– Taantuma nostaa yrittäjyyskeskustelun yhteiskunnassa aina keskiöön. Kun Suomella menee hyvin ja vienti vetää, keskustelu hiljenee. Kun menee huonosti, yrittäjyydestä toivotaan ratkaisua kaikkeen.
Ruskovaara toivoo, että pikkuhiljaa yrittäjyyden arvostus vakioituisi eikä eläisi taloussuhdanteiden mukaan. Aika saattaisi olla tälle kypsä, sillä nykyinen keskustelu on vähemmän arvolatautunutta kuin aiemmin. Poliittinen vääntökin on rauhoittunut.
Nykyajattelussa sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys korostuvat. Myös työntekijältä vaaditaan yhä useammin sisäistä yrittäjyyttä. On oltava itseohjautuva, vastuuta kantava ongelmienratkaisija, joka tarttuu herkästi toimeen.
Mallina maailmalle
Elena Ruskovaara on maailmallakin arvostetun suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen pioneereja. Hän on ollut jo 15 vuotta mukana erilaisissa kehittämishankkeissa ja pohtinut yrittäjyyskasvatusta sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan yrittäjyyskasvatus tuli vuonna 1994 – ensimmäisenä maana koko maailmassa. Pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta, mutta asennemuutoksesta Ruskovaara antaa osan kunniasta myös vähemmän tieteelliselle televisiolle.
– Esimerkiksi Leijonan luolan kaltaiset ohjelmat ovat arkipäiväistäneet ja konkretisoineet yrittäjyyttä. Meillä on nyt työkalu nimeltä yrittäjyys. Yrityksen perustaminen nähdään mahdollisuutena ratkaista ongelmia, Ruskovaara iloitsee.
Pienyrittäjä ei enää ole synonyymi vain mies ja pakettiauto -yhdistelmälle tai parturi-kampaajalle. Yrittäjyyden monet muodot alkavat tulla tutuiksi. On osa-aikaista yrittäjyyttä, sarjayrittäjyyttä ja uusia toimenkuvia, jotka pääsääntöisesti syntyvät yhteiskuntaamme yrittäjyyden kautta. Esimerkkinä tubettajat, jotka harvoin ovat kenenkään palkkalistoilla.
Elena Ruskovaara on saanut vuosien varrella yhä enemmän kollegoita. Yrittäjyyskasvatus elää vahvana LUT-yliopistossa, jossa alan tutkijoita on kymmenkunta ja lisäksi hankkeiden kehittämistehtävissä muita ammattilaisia viisi. Tällä hetkellä LUT-yliopisto on mukana neljässä EU-hankkeessa yrittäjyyskasvatusta kehittämässä. Suomi on yrittäjyyskasvatuksen mallimaana haluttu kumppani kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. LUT-yliopiston kehittämät yrittäjyyskasvatuksen mittaristot ovat nykyisin käytössä yli 20 maassa käytössä ja LUT:n asiantuntijoita kutsutaan kouluttajiksi ja alustajiksi ympäri maailmaa. Haastatteluhetkellä Ruskovaaran kollegoja on parhaillaan Portugalissa, Brysselissä ja Italiassa.
Yrittäjä kouluun kyläilemään
Ruskovaaran puhelin soi uusin yhteistyökyselyin vähintään kerran viikossa. Läheskään kaikkiin kutsuihin maailmalta ei voida vastata myöntävästi, sillä kehittämistyö Suomessa on tietysti ensisijaisen tärkeää. Ja paljon on saatukin aikaan, myös Lahden seudulla.
– Olemme olleet mukana luomassa alueellista yrittäjyyskasvatuksen strategiaa Päijät-Hämeessä, ja tarjoamme jatkuvasti alueen opettajille täydennyskoulutusta sekä arviointityökaluja. Yrittäjyyden professori istuu Lahdessa ja valtakunnallinen työryhmämme kokoontuu usein juuri Lahden Yliopistokampuksella. Lahti on yrittäjyyden kannalta oivallinen solmukohta, Ruskovaara kertoo.
Hankkeet, menetelmät ja mallit eivät kuitenkaan yksin vie yrittäjyyskasvatusta eteenpäin, jos opettajalla on vaikeuksia hahmottaa, miten yrittäjyys integroituu omaan oppiaineeseen. Ruskovaara neuvoo lähtemään liikkeelle mahdollisimman läheltä. Ympäröivä yhteiskunta on koulun paras kumppani eikä opettajan tarvitse olla superaktiivisesti verkostoituva yli-ihminen, jonka täytyy tehdä kaikki itse.
– Vaikkapa oman kadun varrella toimivan yrittäjän voisi kutsua luokkaan kylään. Myös oppilaiden vanhemmista voi löytyä resurssia yrittäjyyskasvatukseen. Opetusta voi lopulta mehevöittää pieninkin asioin.
LUT-yliopisto tarjoaa toki myös kokonaisia koulutuspäiviä – tai tarvittaessa puolikkaita – oppilaitoksen tarpeiden mukaan. Esimiehen tai kunnan sivistystoimen kautta opettaja voi lähteä kartoittamaan mahdollisuuksia saada omaan kouluun tarvittavaa täydennyskoulutusta.
Yrittäjyyskasvatuspäiviltä uusia eväitä
Opettajien kohtaaminen on tiedeväelle äärimmäisen tärkeää. Tänä vuonna LUT:n asiantuntijoita hemmoteltiin parhaalla mahdollisella tavalla, kun valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuspäivät saatiin järjestää Lahdessa lokakuussa. Tapahtuma toi Sibeliustaloon 150 osallistujaa ympäri Suomea.
– Saimme runsaasti positiivista palautetta inspiroivista puheenvuoroistamme sekä työpajoista. Erityisesti mieltä lämmitti opettajien kokemus siitä, että tutkimustyön antia oli pystytty tarjoamaan käytännönläheisellä tavalla.
Tapahtumasta saatu palaute antaa LUT-yliopistolle paljon eväitä tulevaan ja kehittämisputkessa on Ruskovaaran mukaan paljon uusia avauksia. Ensi vuonna on tiedossa myös uusia mielenkiintoisia tutkimustuloksia yrittäjyyskasvatuksen tueksi. Vuonna 2011 valtakunnallisesti käyttöön otettu Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on opettajan tärkeä työkalu, josta on tulossa ensi vuonna pilotoitavaksi uusi versio. Mittaristo on kehittynyt sekä teknologisesti että sisällöllisesti.
Lahden alueen kouluilla on siis jälleen etujoukoissa mahdollista ottaa käyttöön työkalu, joka maailmalle leviää vasta myöhemmin.
teksti Terhi Kangas
