Niemen kampuksella tänä syksynä toimintansa aloittava LUMA Tiedeluokka tukee kouluja luonnontieteiden ja teknologian innostavassa opettamisessa.

Kun kuuntelee Tarja Kariolan ja Noora Kivikon innostunutta visiointia, kuulostaa melkein siltä kuin Lahteen oltaisiin avaamassa tiedekeskus Heurekan sivutoimipistettä. Aivan siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka yhteistä on paljon. Niemen kampukselle pian valmistuva tiedeluokka on osa LUMA-toimintaa, jolla kannustetaan lapsia ja nuoria matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian pariin. Agenda on siis vahvasti yhteinen suositun Heurekan kanssa.

– Tiedeluokka toimii monipuolisesti Lahden ja ympäristökuntien LUMA-toiminnan keskuksena. Siellä voidaan järjestää erilaisia kerhoja ja vapaa-ajan toimintaa, mutta myös oppilaitokset ovat tervetulleita hyödyntämään luokkaa, Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen koordinaattori Tarja Kariola kertoo.

Laboratorio käyttövalmiina

Lapsia ja nuoria innostava LUMA-aineiden opetus vaatii opettajalta paljon ajatustyötä ja uppoutumista. Tähän ei opettajan arjessa ole aina mahdollisuutta. Kouluilla ei välttämättä ole resursseja hankkia kokeellisiin töihin tarvittavaa välineistöä omaan käyttöönsä. Siksi tiedeluokka tarjoaa kouluille myös valmiita kokonaisuuksia, joita opettaja voi tulla luokkansa kanssa tekemään ohjatusti.

Ensivaiheessa tiedeluokan valmiita sisältöjä on tarjolla yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille, sillä toiminnan käynnistämiseen on saatu hanketukea. LUMA Tiedeluokka – tukea nuorten koulutusvalintojen tekemiseen -ESR-hankkeen tavoitteena on tukea nuorten opiskeluvalintojen tekemistä.

– Tiedeluokassa voi konkretisoida sitä, mitä koulutunneilla käydään läpi teoriassa. Itse omin käsin tekemällä oivaltaa asioita uudella tavalla. Myös kirjastoissa järjestetyt maksuttomat lasten tiedekerhot ovat tästä syystä olleet suosittuja, Kariola kertoo.

Syksyllä Niemen kampuksella järjestettävällä DNA-sormenjälkiä ja rikoskemiaa -erikoiskurssilla lukiolaiset pääsevät ratkomaan kuvitteellista rikosta. Ympäristökemian keinoin selvitetään, mitä ympäristölle haitallisia aineita on yritetty hävittää laittomasti. DNA-tekniikoiden avulla rikospaikalta kerätyistä näytteistä selvitetään, kuka rikoksen on tehnyt. Näytteitä tutkitaan tiedeluokan laboratoriossa. Lukiolaiskurssin mahdollisti Päijät-Hämeen Kulttuurirahaston myöntämä apuraha.

Lahti Suomen aktiivisin

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksessa asiantuntijana työskentelevä Noora Kivikko kertoo, että tiedeluokka on vain yksi esimerkki Lahden aktiivisesta LUMA-toiminnasta, johon on panostettu jo vuodesta 2012. Pitkäjänteisen työn hedelmiä poimittiin keväällä, kun Lahden kaupunki palkittiin aktiivisimpana kuntana StarT-hankkeessa. Hanke tukee uuden opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista kouluissa.

– Lahden kouluissa tehtiin siis eniten ilmiöpohjaisia projekteja. Esimerkkeinä pullon sisälle rakennettu suljettu ekosysteemi, nuorten sarjan voittanut koiran älyvaate Orimattilan Yhteiskoulusta ja Ahtialan koulusta lasten sarjan voittanut Avaruus-videoprojekti, joka yhdisti fysiikan ja maantiedon oppisisältöjä, Kivikko kertoo.

Oppilaat ottivat ennakkoluulottomasti yhteyttä arvostettuihin suomalaisiin avaruustieteilijöihin lisätietoja saadakseen ja käyttivät projektiin runsaasti aikaa myös oppituntien ulkopuolella. 

Harrastuksesta ammattiin

Kouluaineista esimerkiksi liikuntaa ja musiikkia voi harrastaa itsenäisesti ja monipuolisesti myös vapaa-ajalla, mutta LUMA-aineiden harrastustoiminta on perinteisesti ollut vähäisempää. Lahden Yliopistokampuksen alaisuudessa toimiva Päijät-Hämeen LUMA-keskus on yksi Suomen 13 alueellisesta keskuksesta, joiden kautta organisoidaan myös vapaa-ajan toimintaa.

Kaikessa on taustalla ajatus siitä, että LUMA-aineet tulisivat lapsille ja nuorille luontevaksi osaksi arkea. Leikin tai harrastuksen kautta kiinnostus usein syvenee kuin itsestään ja voi kantaa aina koulutuspolun valintaan asti. Näin ainakin Kariola ja Kivikko uskovat.

Useilla teollisuuden aloilla on akuutti huoli alan osaajista tulevaisuudessa. Nuorten innostaminen tekniikan ja luonnontieteiden opiskeluun on yhteiskunnallisestikin merkittävää.

– Meillä on tällä hetkellä tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Ilman asiantuntemusta ja palavaa intoa Suomen on mahdoton profiloitua tulevaisuuden edelläkävijäksi, kuten hallitus on tavoitteeksi linjannut, Kariola toteaa.

Tuon innon liekkiä halutaan tiedeluokassakin olla sytyttämässä.

 

kainalojuttu:

Koodausrobotit lasten suosiossa

Robotiikka ja koodaaminen ovat tulevaisuuden ilmiöitä. Koodaamisesta puhutaan jopa tulevaisuuden kansalaistaitona, joten siksi sen perusteet tulisi sisäistää jo lapsena. Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen järjestämät maksuttomat Tuu koodaa mun kans! -tapahtumat ovat tutustuttaneet jo monia perheitä ohjelmoinnin ja koodauksen maailmaan.

Päiväkodit ja koulut voivat lainata suosittuja robotteja, joilla koodaamisen ja loogisen ajattelun alkeita voi opetella leikin kautta. Mehiläisrobotti Bee-Bot ohjelmoidaan kulkemaan lattialla nuolinäppäimiä painamalla. Robotti liikkuu annettujen käskyjen mukaisesti – esimerkiksi tiettyä reittiä numero- tai kaupunkiratamatolla. Suorituksen jälkeen se välkyttelee silmiään ja ääntelee.

Blue-Bot-robotin ohjelma voidaan suunnitella tabletin tai tietokoneen näytöllä ja siirtää sitten robottiin Bluetooth-yhteyden avulla. Robotin kuori on läpinäkyvä, joten koodaajat näkevät robotin toimintaan tarvittavat komponentit ja osat.

Kanta- ja Päijät-Hämeen koulut ja päiväkodit voivat lainata robotteja ja muuta materiaalia veloituksetta: www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/paijat-hameen_luma-keskus

 

teksti ja kuvat: Terhi Kangas

Juttu on julkaistu ke 23.8. Uusi Lahti lehdessä.