Kuva: Henrik Pathirane

Teksti: Arto Haapala ja Henrik Pathirane

Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti KSEI oli keskeisesti mukana vuonna 2019 päättyneessä tutkimushankkeessa Urban Aesthetics in Motion (UrAMo). Hankkeen toteuttivat Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Yksi osa tutkimushanketta oli lahtelaisille osoitettu Arjen paikat ja reitit –kysely, jonka arviointi on nyt valmis. Kyselyssä kartoitettiin lahtelaisten arkisia reittejä ja niihin liittyviä kokemuksia. Lahden kaupunki keräsi aineiston karttapohjaisena kyselytutkimuksena osana Lahden suunta -työtä. Analyysin teki Aalto yliopiston tutkijatohtori Tiina Laatikainen.

Lahtelaiset merkitsivät Maptionnaire-pohjaiseen kyselyyn kaikkiaan 757 reittiä ja reittien yhteyteen 1729 myönteistä sekä 1148 kielteistä tiettyyn paikkaan liittyvää kokemusta. 44 % reiteistä on kävelyreit­tejä, 27 % autoreittejä, 21 % pyöräilyreittejä ja 8 % julkisen liikenteen reittejä. Suuri osa vastauksista sijoittuu Lahden keskusta-alueelle. Kyselyyn vastanneet valitsivat listasta adjektiiveja kuvaamaan tarkemmin positiivisia ja negatiivisia kokemuksia. Vastauksia tarkasteltiin klusterianalyysilla ja space syntax -analyysilla.

Space syntax -analyysin tuloksena nähdään, että suuri osa negatiivisista kokemuksista on joko paikoissa, jotka ovat moottoriliikenteen kannalta saavutettavia, eli joihin pääsee hyvin, tai jotka ovat läpiajoliikenteen kannalta hyviä, siis katuosuuksilla, jotka kytkevät tieverkon muita osuuksia hyvin toisiinsa. Positiivisia kokemuksia on tasaisemmin sekä tällaisilla katuosuuksilla että täysin moottoriliikenteen tieverkon ulkopuolella kuten puistoissa ja muilla virkistysalueilla.

KSEI:n ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kannalta kyselyn kiinnostavimpana antina on eritelty tieto myönteisten ja kielteisten kokemusten luonteesta. Kysely tarjoaa estetiikalle empiirisen näkymän kokemusta kuvaavien adjektiivien ja erilaisten kulkumuotojen sekä maankäytöntapojen yhteyksiin. Esimerkiksi pyörä- ja kävelyreiteillä rauhallinen, viihtyisä ja kaunis toistuivat vastauksissa useimmin. Kiinnostavasti taas julkisen liikenteen reiteillä ”avara” korvasi ”rauhallisen” kolmen kärjessä. Julkisen liikenteen reiteillä ja autoreiteillä negatiivisten adjektiivien kärkisijalla on ”epäsiisti”, joka ei kävely- ja pyöräreiteillä korostu. Muissa kuin autoreitteihin liittyvissä paikoissa ”meluisa” on kolmen kärjessä.

Erityisiä kohteita Lahden kaupunkitilassa erottui muutamia. Silmiinpistäviä yksinomaan tai lähes yksinomaan negatiivisten kokemusten ryppäitä ovat Vesijärvenkatu koko vanhan kauppalan pituudelta sekä sen matkakeskuksen alittava osuus ja Vapaudenkatu kauppakeskus Trion sekä Grandin talon (Vapaudenkatu 23) kohdalla. Negatiivisten kokemusten klusterianalyysi näyttää, että suuri osa keskittymistä osuu suurten katujen risteyksiin. Mannerheiminkadun ja Hollolankadun risteys erottui epäsiistinä, meluisana ja epäviihtyisänä. Mustankallion alittava Tunnelikatu erottui meluisana, synkkänä, ahtaana ja sekavana.

Positiivisten kokemusten ryppäitä erottuu klusterianalyysissä useita ja monet niistä virkistysalueilla. Esimerkiksi Mytäjäinen koettiin rauhallisena, viihtyisänä, vaikuttavana ja siistinä; Radiomäki kauniina, hiljaisena, rauhallisena ja vaikuttavana; Fellmaninpuisto ja Launeen Perhepuisto koettiin ennen kaikkea avariksi ja viihtyisiksi. Siinä missä Pikku-Vesijärven puisto koettiin positiivisena ja tarkemmin kauniina, viihtyisänä ja siistinä, sitä reunustavien autoteiden ympäristö koettiin ahtaana, epäsiistinä ja autiona.

Kauppala ja kauppatorin seutu koettiin positiivisten vastausten puolella kauniiksi, viihtyisäksi, siistiksi ja rauhalliseksi. Negatiivisten kokemusten puolella taas osittain päällekkäinen alue oli vastaajien mielestä ennen kaikkea epäviihtyisä, epäsiisti, sekava ja ruma. Näinkin vastakohtaiset vastaukset synnyttävät tilauksen niiden taustojen jatkotutkimukselle.