Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tapahtumatori 2015

LUMA tapahtumatori Verkostossa on voimaa (19.2.2015)

Päijät-Hämeen LUMA toritapahtuma toi helmikuussa 2015 yhteen yritykset ja oppilaitokset kertomaan yhteistyöstä ja pohtimaan, miten sitä voitaisiin kehittää

LUMA-toiminta Päijät-Hämeen alueen voimavaraksi -hankkeessa rakennettiin vuoden ajan Päijät-Hämeen monialaista luma-yhteistyöverkostoa. Hankkeen kuluessa nähtiin, että luma-teemat kiinnostavat ja luma-sisältöalueet näyttäytyvät monipuolisesti oppilaitosten, yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Tapahtumatori oli hankkeen päätöstapahtuma, jossa esiteltiin makupaloja alueen luma-toiminnasta ja avattiin sähköinen yhteistyöareena (sivustolla www.luma.fi/phluma) luma-yhteistyön tueksi. Tarjolla oli kiinnostavia puheenvuoroja siitä, miten oppilaille ja oppilaitoksille voidaan tuoda lisätietoja luma-aineista ja miten lisätään työelämävalmiuksia.

Miten oppilaat ja opettajat saisivat tiedekokemuksia?

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko LampiselkäPäijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä nosti esille koulujen TET-jaksojen puutteen: tarjolla on harvemmin tiedettä ja teknologiaa esiintuovia kohteita. Nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti lukiolaiset eivät edes käy TET-harjoittelussa, vaikka heille se voisi antaa hyviä tietoja tulevaa opiskelupolkua valitessa.- Miten olisi tiede-TET opettajille, teknologiayritysten työympäristöön perehtyminen tarjoaisi monelle opettajalle aivan uusia ajatuksia, ehdotti Lampiselkä. Harjoittelupaikkojen lisäksi tarvittaisiin myös tiede ja työelämä –teemapäiviä sekä lukiolaisille että opiskelijoille.

Markkinointipäällikkö Minna Patosalmi Ferroplanilta kertoi lukuisista eri yhteistyön muodoista, joissa hän on ollut mukana työssään ja ollessaan Orimattilan yrittäjäyhdistyksen aktiivi. Yritysvierailuja, oppilaitosluentoja, TET-harjoittelijoita, innovaatiokilpailu koululaisille, lista on pitkä. Yhteistyö on antoisaa, ja joku opiskelijoista kenties valitsee teknologiateollisuuden urakseen, mutta vastaako tulos siihen panostettua aikaa? Patosalmi toivoikin opettajia työharjoitteluun sekä oppilailta aktiivisempaa roolia yhteistyön suunnittelussa. Voisivatko yritykset ja yrittäjäjärjestöt yhdessä mm. oppilaitostoimijoiden ja luma-keskuksen kanssa jakaa taakkaa paremmin?

Myllärin työ on jyvien rikkomista – ja sehän on fysiikkaa!

Lähempänä jokaisen arkea oli Fazer Myllyn tutkimus- ja kehityspäällikkö Markku Mikolan toimiala: myllyteollisuus. Jyvän jauhaminen perustuu fysiikkaan, mutta tarvitaan vahvaa biologian, biokemian ja ravitsemustieteen(kin) osaamista ennen kuin syntyy lukuisia menestystuotteita, joita jokapäiväinen leipämme ja puuromme sisältää. Elintarviketeollisuutta eivät taantumat niin heilauttele, mutta osaamista tarvitaan. Yrityksellä on harvemmin TET-harjoittelijoita, mutta eniten täysi-ikäisiä kesäharjoittelijoita, jotka voivat tutustua työn kautta alaan. Yritysvierailua järjestettäessä toivotaan oppilaiden opiskelevan jo ennakkoon koulussa perusasiat kuten jyvän rakenteen ja jauhojen merkityksen ja käytön leivonnassa vaikkapa kotitaloustunnilla. Silloin vierailu itse myllyssä on paljon antoisampaa ja hyödyllisempää.

Työelämätaitoja oppimassa

Mediatalo ESAn henkilöstöjohtaja Minna Valonen totesi, että nuorten olisi koulussa ja työelämäharjoittelussa opittava työelämätaitojen perusteita nykyistä enemmän. Tarvitaan sosiaalisia taitoja ja ryhmätyötaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, ymmärrystä työelämän perussäännöistä (kuten työajat ja poissaolot), sekä paljon muutakin kuin ns. ammatillinen osaaminen. -Tietotekniset valmiudet ovat välttämättömiä jokaisessa työtehtävässä, mutta nehän nykynuoret jo hallitsevat, totesi Valonen.

Maailmanluokan luonnontieteilijöitä ei synny tyhjästä

Loppuyhteenvedossa Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä mietti, miten oppilaille opetetaan koulussa työelämätaitoja, kun ei niitä opi pelkästään koulussa.

- Maailmanluokan megatähtiä ja voittajia tulee vain harrastuneisuutta pitkäjänteisesti tukemalla – urheilijoilla ja taidealoilla on sponsoreita pitkäjänteiseen taitojen kehittämiseen, entäpä luonnontieteilijöillä?! Resepti suomalaiselle tiede-Nobelille on jo tiedossa, ei puutu kuin toteutus. Tätäkin LUMA-toiminta tarkoittaa, totesi Jarkko Lampiselkä.

Tapahtumatorilla konkreettisia LUMA-yhteistyön esimerkkejä

Vesijärvisäätiöllä on päiväkoteihin ja kouluihin mm. lainattava opetussalkku Torilla osallistujilla on mahdollisuus tutustua oppilaitosten, yritysten ja organisaatioiden käytännön toimintaan. Näyttelyssä ovat mukana: Ramboll Oy, Teknoware Oy, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Päijät-Hämeen Jätehuolto, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Kirjapaino Markprint Oy, irXpert, KeyCoNet-hanke, Kivimaan koulun Vihreä lippu -toiminta, Salpausselän peruskoulu ja Lahden lyseo sekä Kannaksen lukio.

Vesijärvisalkku sisältää monenlaista tekemistä ja tietoa Vesijärvestä. Lapsille lainattavaksi koottu salkku tarjoilee Vesijärveen ja järviluontoon liittyviä materiaaleja opetuksen tueksi ja lasten leikkeihin Asikkalan, Hollolan ja Lahden kouluille, päiväkodeille ja perhepäivähoitoryhmiin

 

Kivimaan koulun uusiotuotteita, LUMA-toimintaa tämäkinTarjolla oli esittelyä toteutuneesta luma-toiminnasta mm. kouluilla sekä vinkkejä niin opettajille kuin vanhemmillekin. Toisilta oppimalla, hyviä opetuspaketteja lainaamalla ja kekseliäisyydelläkin päästään luma-toiminnassa jo pitkälle!

 

 

Kivimaan koulun biopoliisi Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen tapahtumassa helmikuussa 2015

 Kivimaan koululla on ollut pitkäjänteistä työtä ympäristötoiminnassa. Tästä on osoituksena koulun saama Vihreä lippu. Innokkaat koululaiset seuraavat esimerkiksi sähkökönkulutusta (valaistus), tuuletusta (ikkuna auki kunnolla ja vain hetken) ja ruokajätteen vähenemistä (biopoliisit).

 

 

Messi Menninkäisen lajittelureppu soveltuu jätteiden lajittelun opekseen päiväkoti-ikäisistä alakoululaisiin. Toiminnallisessa repussa tarinkertojana on Messi Menninkäinen. Repussa on jätejaenäytteitä, laminaattikuvia jätejakeista, jäteauto, muistipeli ja puuhatehtäviä.

Lahden seudun ympäristöpalvelujen Messi Mesikämmen auttaa lapsia lajittelussa

 Teksti Anne Antila, kuvat Anne Antila ja Minna-Maija Salomaa