21.03.2018

Professori kutsuu päästökaupoille

Professori kutsuu päästökaupoille
Lahdella on mahdollisuus olla edelläkävijänä maailmassa. Idea voi myös epäonnistua, jos kaupunkilaiset eivät siitä innostu.

Lokakuussa uutisoitiin historian suurimmasta kestävään ja älykkääseen liikkumiseen kannustavasta EU-hankkeesta. Lahtelaiset pääsevät kokeilemaan henkilökohtaista päästökauppaa vuonna 2019. Kaupunkilainen hyötyy omien liikennepäästöjensä vähentämisestä, kun pyöräilystä, joukkoliikenteen suosimisesta, kimppakyydeistä ja hiilineutraaleista polttoaineista aletaan palkita.

Kansainvälistä kiinnostusta herättäneen hankkeen ideageneraattori on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto, jonka puolentusinan hengen kasvava tutkimusryhmä työskentelee Lahdessa.

 – Yhteiskehittely eri toimijoiden kanssa on kokeilun onnistumisen edellytys ja kuuluu vahvasti kestävyystieteeseen. Tarvitsemme kaupunkilaiset mukaan kehittämään päästökaupan mallia. Jos systeemi on liian monimutkainen, on siihen vaikea sitoutua, Kahiluoto toteaa.

Lahtelaisia kuullaan kokeilun suunnitteluvuonna 2018 useaan otteeseen. Ensimmäiset asukasillat on tarkoitus pitää maalis-huhtikuussa. Kahiluoto tietää, että kynnys muuttaa arkisia tottumuksia on usein korkea. Porkkanan on oltava riittävän maukas, jotta yksityisautoiluun tottunut asukas edes harkitsisi joukkoliikennettä tai pyöräilyä.

– Jos epäonnistumme tässä ainutlaatuisessa kokeilussa, jonka koordinointiin kaupunki on ympäristöjohtaja Saara Vauramon johdolla vahvasti sitoutunut, on meidän katsottava peiliin. Uskon, että pystymme luomaan reilun ja kannustavan mallin, johon on helppo lähteä mukaan. ”One size fits all” -ajattelu ei tule toimimaan.

Kestävä kehitys ei riitä

Helena Kahiluoto on henkilökohtaisesta päästökaupasta valtavan innoissaan. Se on yksi konkreettinen ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide, joka voitaisiin monistaa Lahdesta muihin kaupunkeihin ympäri maailmaa. Kahiluoto korostaa kaikissa puheissaan vahvasti muutosta. Ihminen on ajanut maapallon toiminnallaan siihen tilaan, että pelkkä kestävä kehitys ei riitä. Tarvitaan muutosta ja vanhojen rakenteiden tilalle rohkeasti uusia.

– Nykytiedon valossa päästökauppa näyttäisi olevan tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta. Globaalit pelisäännöt ovat varmasti tulossa, mutta emme yksinkertaisesti voi jäädä odottamaan kansallisvaltioiden välisiä päätöksiä. Julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyö voi luoda aidosti uutta nopeastikin, ja näyttää mallia.

Tarvitaan muun muassa henkilöstöään arkisista valinnoista palkitsevia työnantajia sekä innovatiivisia palveluntuottajia, jotka kehittävät uusia ratkaisuja. Kahiluoto uskoo niitä löytyvän Lahdesta. Yksi uusi palvelutuote professorin visioissa on toimiva kimppakyytijärjestelmä.

– Henkilökohtaisuus lisää vaikuttavuutta päästökaupassa, kun jokaista kannustetaan muutokseen. Se tekee näkyväksi faktan, että yksilökin voi vaikuttaa, ja myös sen, miten. Kyse ei ole ainoastaan organisaatioiden ympäristöpolitiikasta. Eikä päästökauppa saa olla pelkkää tulonsiirtoa autoilijoilta pyöräilijöille. Eri käyttäjäryhmät on tunnistettava ja huomioitava.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kestävyystieteessä tutkitaan kokonaisvaltaisia kestävyysmuutoksia yhdistäen eri tieteenalojen näkökulmia. Tässä Helena Kahiluoto on elementissään. Samaan aikaan kun hän pohtii pieniä arjen ekotekoja Lahdessa, päänsisäinen ideamylly työstää aliravitsemuksen globaalia ongelmaa Afrikassa. Ja nämä asiat kytkeytyvät vahvasti yhteen.

– Ruokaturvalla tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ravitsevaa ruokaa. Satotasoa pitäisi kasvattaa siellä, missä ruoasta on pulaa, ettei ihmisten tarvitsisi lähteä ruoan perään. Ilmastonmuutos laskee satoja monilla ruokaturvattomilla alueilla ja lisää näin eriarvoisuutta.

Kahiluoto on ehdottanut sadon nostamiseksi lannan ravinteiden viemistä Euroopasta Afrikkaan. Tämä olisi kiertotaloutta parhaimmillaan: toisen ylijäämä on toisen hyödyke. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja siksi Kahiluoto innostuukin yhtä helposti lahtelaisen työmatkaliikkujan sähköpyörästä kuin ravinneoikeuksien kaupasta, jolla hän näkee maailmanlaajuiset markkinat.  

 

Lahden vihreys vahvistuu

• CitiCAP-hankkeessa (Citizens' cap and trade co-created) vähennetään liikenteen päästöjä, kootaan ja avataan digitaalista tietoa liikkumisesta sekä kehitetään uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille.

• Hankkeessa testataan asukkaiden henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa sekä rakennetaan älyratkaisuihin pohjautuva pääpyöräreitti keskustasta Launeelle.

• Henkilökohtaisessa päästökaupassa asukas voi saada esimerkiksi edullisempia joukkoliikennelippuja tai pyöräilyyn liittyviä huoltopalveluita, jos liikkumisen päästöt ovat asetettua henkilökohtaista kiintiötä pienemmät.

• Lahden yleiskaavaprosessiin 2017–2020 sovitetaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Kaupunki edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen avulla.

• Kaupungin innovaatiokumppaneita CitiCAP-hankkeessa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden seudun kehitys LADEC sekä neljä liikkumisen alueella työskentelevää yritystä: Infotripla, Mattersoft, Moprim ja Good Sign.

Hankkeelle on myönnetty 4,7 miljoonan euron rahoitus EU:n Urban Innovative Actions -ohjelmasta. 

teksti ja kuva: Terhi Kangas

Juttu on pienin muutoksin julkaistu Uusi Lahti lehdessä 21.3.2018