31.05.2017

Päijät-Hämeen yrittäjämaaperä Etelä-Karjalaa hedelmällisempi

Päijät-Hämeen yrittäjämaaperä Etelä-Karjalaa hedelmällisempi
Lappeenrannan teknillisen yliopiston yrittäjyysopinnoissa huomioidaan entistä vahvemmin Lahden talousalue.

– Tämä sinun bisnesideasi on sellainen, johon rahoitus yleensä hankitaan aviomieheltä. Näin tökerösti vastasi eräskin rahoittaja, kun nuorena yrittäjänä esittelin omaa liikeideaani, tutkijatohtori Marita Rautiainen puuskahtaa.

Lahdessa asuva, perheyrityksistä väitöskirjan tehnyt Rautiainen opettaa nykyisin Lappeenrannan teknillisen yliopiston Yrittäjyyden DI-ohjelmassa. Hän haluaa osaltaan pitää huolen siitä, että myös nuoret naiset saavat mahdollisimman tukevan pohjan yrittäjyydelle sekä oikeat kontaktit.

Koulutusohjelman kehittämisestä vastaava työryhmä kokoontui toukokuussa Lahteen pohtimaan koulutuksen tulevia suuntaviivoja.

Kiinnostus kasvussa

Yrittäjyys kehittyy ilmiönä juuri nyt kovaa vauhtia, joten myös koulutusohjelman on reagoitava jatkuviin muutoksiin. Koulutuksen kehittäminen on erityisen perusteltua myös siksi, että yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita aiempaa enemmän.

– Vuonna 2003 vain yksi prosentti korkeakouluopiskelijoista ilmoitti yrittäjyyden kiinnostavan. Vuonna 2015 luku oli jo 20 prosenttia. Myös meidän opiskelijoistamme viidesosa pitää tällä hetkellä yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona, kertoo professori Timo Pihkala.

Nuoria lisää

Yrittäjyyden DI-opintoihin on tähän asti hakeutunut paljon aikuisopiskelijoita, sillä opinnot onnistuvat myös työn ohessa. Usein opiskelijalla saattaa olla käytäntö jo hallussa – eli oma yritys pystyssä, mutta teoreettiset työkalut ja verkostot puuttuvat. Nyt sekä sisältöjä että hakukriteereitä halutaan uudistaa niin, että ohjelma tavoittaisi yhä enemmän myös nuoria opiskelijoita.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaympäristö Etelä-Karjalassa on yrittäjyyden näkökulmasta varsin yksipuolinen.

– Lappeenrannan ja Imatran seutu muodostaa maailman toiseksi suurimman kemiallisen puunjalostusteollisuuden keskittymän. Se on alueen vahva veturi, jota muu elinkeinoelämä palvelee. Päijät-Hämeessä mikään ala ei dominoi samalla tapaa, joten täällä maaperä on hedelmällisempi, Pihkala toteaa.

Paikalliset lippulaivat

Monipuolisen toimialakirjon lisäksi Päijät-Häme on Marita Rautiaisen mielestä tutkijan näkökulmasta kiintoisaa aluetta myös siksi, että täällä on paljon perheyrityksiä. Niiden kanssa tutkimusyhteistyö sujuu usein mutkattomammin, kun esimerkiksi haastattelulupia ei tarvitse hakea maailmalta konsernin johdosta.

– Lahden seudun lippulaivat ovat vahvasti paikallisissa käsissä, Rautiainen iloitsee.

Kansalaistaito

Yrittäjämäistä asennetta kysytään nykyisin monessa työsuhteessa. Timo Pihkala kuvaileekin yrittäjyyttä osuvasti nykypäivän kansalaistaidoksi. Vaikkei juridisesti koskaan yrittäjäksi ryhtyisikään, on yrittäjyyden perusasioiden oivaltamisesta hyötyä työelämässä.

Yrittäjyysopinnot ovat nykyisin osana opetusta lähes kaikissa korkeakouluissa, mutta vain harvoin näin laajana kokonaisuutena. Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat opinnot kestävät täysipäiväisesti opiskellen kaksi vuotta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kymmenen vuoden kokemus laaja-alaisista yrittäjyysopinnoista vahvistaa myös Lahden ammattikorkeakoulua, sillä molemmat oppilaitokset kuuluvat jatkossa LUT-konserniin. Pihkalan mukaan koko konsernin yrittäjyystoiminnot tulevat olemaan kehittämisen kohteina.

 

Sata huonoa ideaa + yksi hyvä = mahdollinen liikeidea

Kultakellon 40 työvuoden kunniaksi pokkaavia työntekijöitä on nykytyöelämässä yhä harvemmassa. Siksikin yrittäjyys potentiaalisena työllistymisen muotona on aiempaa tärkeämpi. Tutkijatohtori Marita Rautiainen muistuttaa, ettei yrittäjyyttä pidä ajatella vain luovien start-upien juttuna, vaikka juuri innovaatiot helposti nousevatkin otsikoihin.

Aina ei siis tarvitse olla markkinoita mullistavaa härpäkettä, jonka ympärille liiketoiminta rakennetaan. Ei myöskään pidä ajatella, että yrittäjyys olisi geeneissä. Yrittäjäksi voi ryhtyä monenlaisella taustalla.

Silti uusiakin innovaatioita suomalainen elinkeinoelämä ilman muuta kaipaa. Tämä on huomioitu myös Yrittäjyyden DI-opinnoissa. Innovaatiotutkimuksen ja liikeideoiden luomisen opintokokonaisuutta vetää projektitutkija Suvi Konsti-Laakso.

– Liikeidean sumuisessa alkuvaiheessa on syytä muistaa, että yksi hyvä idea vaatii usein vähintään sata aiempaa ideaa. Aktivoin opiskelijoita ideoimaan rohkeasti epämukavuusalueellaan. Liian nopeasti aletaan laskea jo lukuja, vaikka itse liikeidea kaipaisi vielä terävöittämistä, Konsti-Laakso toteaa.

 

Yrittäjyyden diplomi-insinööriksi opiskelemalla

Tutkinto ja laajuus: Diplomi-insinööri, 120 opintopistettä

Koulutussisältö: Yrittäjyyden teoria, yrityksen perustaminen, kehittäminen ja kasvu sekä yrittäjyyden eri piirteet. Koulutus antaa valmiudet hyödyntää erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia sekä ymmärtää ja analysoida yritysten menestystä. Opintokokonaisuuteen kuuluvat myös vuorovaikutustaidot, henkilöstön motivointijärjestelmien kehittäminen ja erilaiset johtamistilanteet. Syventymisopintoihin kuuluu 30 opintopisteen diplomityö.

Seuraava hakuaika: joulukuu 2017 - tammikuu 2018

Lisätiedot: www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat

 

teksti ja kuva: Terhi Kangas. Juttu on julkaistu Uusi Lahti-lehdessä ke 31.5.2017.