Väitöstilaisuus "Mikrolevien hyödyntäminen - arvoyhdisteitä jätevesissä tuotetusta biomassasta"

12.10.2018
Marika Tossavainen väittelee Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 12.10. klo 12 aiheenaan ”Mikrolevien hyödyntäminen - arvoyhdisteitä jätevesissä tuotetusta biomassasta”. Paikkana on Aalto-auditorio, Niemenkatu 73, Lahti.

Vastaväittäjänä  Aino-Maija Lakaniemi (TTY, Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta, Kemian ja biotekniikan laboratorio) ja kustoksena prof. Martin Romantschuk.

 

Mikrolevien hyödyntäminen - Arvoyhdisteitä jätevesissä tuotetusta biomassasta

Mikrolevät ja niiden metaboliatuotteet ovat potentiaalisia raaka-aineita mm. ravinto- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Ravitsemuksen kannalta tärkeitä yhdisteitä ovat mm. omega-3- rasvahapot, joita nykyisin saadaan pääsääntöisesti kalaöljyistä. Mikrolevien tuottamia pigmenttejä voidaan hyödyntää myös väriaineina ja lisäksi karotenoidit ovat voimakkaita antioksidantteja ja osa myös A-vitamiinin esiasteita. Mikrolevät ovat myös  monipuolinen vitamiinien lähde ja esimerkiksi Euglena gracilis -mikrolevä on erinomainen E-vitamiinin tuottaja.  Mikrolevien proteiinipitoisuus on korkea ja ne tuottavat tyypillisesti kaikkia ravitsemuksen kannalta välttämättömiä aminohappoja.

Mikroleväntuotannon yleistymistä rajoittavat korkeat tuotantokustannukset, joita voidaan mahdollisesti madaltaa integroimalla mikroleväkasvatus jätevettä tuottaviin prosesseihin, joiden ravinteikkaita sivuvirtoja voidaan hyödyntää leväkasvatuksessa. Samalla mikrolevät voivat toimia osana jäteveden puhdistusprosessia.

Väitöskirjassa tutkittiin kompostointilaitoksen ja kiertovesikalankasvattamon (RAS) jätevesien soveltuvuutta mikrolevien viljelyyn sekä ravinteiden poistoa jätevesistä. Tuotetun leväbiomassan koostumus analysoitiin ja samalla tuotettiin tietoa sen soveltuvuudesta rehuksi ja ihmisten ravinnoksi.

Tutkimuksessa osoitettiin sekä kompostointilaitoksen että RAS-laitoksen jätevesien soveltuvan mikrolevien kasvualustaksi. Mikrolevät hyödynsivät tehokkaasti jätevesien ravinteita ja tulevaisuudessa mikroleväkasvattamon integrointi RAS-laitoksen vedenpoistojärjestelmään voi tarjota tehokkaan prosessin lietepitoisen jäteveden puhdistukseen ja mikroleväbiomassan tuottoon.

Väitöskirjan valossa näyttää siltä, että osa kalankasvattamon jätevedestä ja syntyvästä lietteestä olisi mahdollista hyödyntää leväkasvatuksessa ja mahdollisesti leväkasvatus voitaisiin integroida osaksi kasvattamon jäteveden puhdistusjärjestelmää. Prosessi voidaan nähdä osana kiertotalouskonseptia, jossa jätevesien ravinteet kierrätetään leväbiomassaan ja jalostaa arvojakeiksi.

 

 

Väittelijän tiedot:

Marika Tossavainen

HY, Bio- ja Ympäristötieteellinen tiedekunta, Ekosysteemit ja Ympäristö –tutkimusohjelma

marika.tossavainen@helsinki.fi

p. 044-5674559